Turvallisen koulumatkan suunnittelu ja harjoittelu

Mitä enemmän ja monipuolisempaa harjoitusta lapsi saa, sitä vahvemmat taidot ja tiedot lapselle kehittyvät. Aikuiset ovat lapsille tärkeitä roolimalleja. Aikuisten näyttämä hyvä esimerkki liikenteessä, turvavälineiden käytössä ja turvallisten asenteiden opettamisessa on erittäin tärkeää, sillä lapset ovat tarkkoja ja huomaavat aikuisten pienimmätkin eleet niin hyvässä kuin pahassa.

Lue alta, mitkä ovat pienen koululaisen erityispiirteet liikenteessä sekä vinkit koulumatkan suunnitteluun ja harjoitteluun.

Pienen koululaisen erityispiirteet liikenteessä

Lapsen riskiä liikenteessä lisäävät pieni koko, kokemattomuus sekä se, että lasten tarkkaavaisuus, impulssikontrolli ja oman toiminnan ohjauksen taidot ovat vielä kehittymässä. Lapsen tarkkaavaisuus saattaa herkästi kiinnittyä liikenneturvallisuuden kannalta epäolennaisiin, lasta kiinnostaviin, asioihin. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että suojatiellä lapsen huomio kiinnittyy suloiseen koiraan tai hienoon autoon liikenteen tarkkailun sijaan. Lapset ovat myös nopeita ja vaikeasti ennakoitavia.

Lasten on vaikeampi arvioida liikenteen mahdollisia vaaroja ja riskejä. Lapsi ei kykene aikuisen lailla arvioimaan lähestyvän auton nopeutta ja etäisyyttä. Lapsi ei välttämättä huomio erilaisia näkemäesteitä kuten lumikinoksia tai pensaita eikä aina muista tarkistaa, tuleeko niiden takaa joku. Lisäksi lapsen pieni koko aiheuttaa sen, että muut tielläliikkujat eivät välttämättä huomaa lasta.

Lasten on vaikea muistaa liikennetermejä ja –symboleita. Esimerkiksi käsitteet oikea ja vasen ovat monelle 6-vuotitaalle vielä vaikeita asioita muistaa. Siksi yksinkertaistetut säännöt ovat koulun aloittaville lapsille parhaita sääntöjä.

Miten lapsen kannattaa kulkea kouluun?

Kävely on lapselle hyvä tapa aloittaa itsenäisen liikkumisen harjoittelu, sillä kävelyvauhdissa lapselle jää enemmän aikaa havaintojen ja päätösten tekemiseen.  Lapsen itsenäinen liikkuminen kartuttaa liikenteessä liikkumisen taitoja paremmin kuin jos hän istuisi koulumatkat auton kyydissä. Lasten omatoiminen liikkuminen parantaa myös koulun lähiympäristön turvallisuutta, kun autoilu koulun läheisyydessä vähenee. Samalla lapset saavat arkiliikuntaa, kun yhdessä aikuisen kanssa opeteltu turvallinen koulureitti on osa normaalia päiväohjelmaa.

Polkupyörällä ajaminen vaatii vielä monelta koulunsa aloittavalta lapselta tarkkaa keskittymistä itse pyöräilyyn. Motorisiin taitoihin keskittyminen vie lapsen tarkkaavaisuutta pois liikennetilanteista ja niiden riskeistä. Lapsen henkilökohtaiset valmiudet ja liikenneympäristö ratkaisevat, milloin lapsen on turvallista aloittaa pyöräily kouluun.

Vinkit koulumatkan suunnitteluun

• Tien ylitykset ja risteykset ovat pienelle koululaiselle liikenteen vaarallisimpia paikkoja, joissa tapahtuu eniten onnettomuuksia.
• Koulumatka kannattaa suunnitella lapsen kanssa niin, että matkalla on mahdollisimman vähän risteyksiä ja tien ylityksiä. Lyhyin reitti ei aina ole se turvallisin reitti.
• Tien ylitykset kannattaa suunnitella niin, että lapsi käyttää tietä ylittäessä mahdollisimman turvallista suojatietä tai ali- ja ylikulkua.

Vinkit koulumatkan harjoitteluun

• Aloittakaa koulureitin harjoittelu yhdessä hyvissä ajoin. Toistot ovat tärkeitä!
• Yksinkertaiset neuvot jäävät lapsen mieleen parhaiten:
  • ”Pysähdy aina ennen kuin ylität tien ja tarkista kaikista suunnista, onko autoja tulossa.”
• Koska etäisyyden ja nopeuden arviointi on vielä lapselle vaikeaa, lapselle voi kertoa selkeitä rajoja
  • ”Jos auto on tuon talon kohdalla, silloin ei enää saa ylittää tietä”.
• Auta lasta huomaamaan mahdolliset vaaratilanteet:
  • ” Tuon pensaan takaa saattaa tulla joku yllättäen.”
  • ”Tässä risteyksessä autoilija ei näe sinua, koska olet lyhyt.”
• Kerro lapselle, että parkkipaikoilla tulee varoa peruuttavia autoja. Auton kuljettaja ei välttämättä näe lasta, koska hän on lyhyt.
• Keskustele liikenteestä ja kertaa toimintamalleja mahdollisimman usein lapsen kanssa:
  • ”Mitä pitikään tehdä ennen tien ylittämistä?
  • ”Mitä puetaan päälle liikenteeseen, kun on pimeää?”
• Tutkikaa, kuinka paljon koulumatkan kulkeminen vie aikaa. Kun lapsi ja vanhemmat varaavat koulumatkaan riittävästi aikaa, lapsi voi kulkea koulumatkan turvallisesti ja rauhallisesti ilman huolta myöhästymisestä.
• Vanhempien on tärkeä huolehtia, että lapsella on käytössään asianmukaiset turvavarusteet (esim. heijastimet, pyöräilykypärä, valot pyörässä).
• Kun perusasiat ovat hallussa, kannattaa antaa lapsen toimia itsenäisesti ja seurata vierestä.

Vinkit puhelimen käyttöön

• Pieni koululainen ei osaa arvioida puhelimen käyttöön liittyviä riskejä. 
• Kerro lapselle, että kännykällä viestittely, puhuminen, pelaaminen tai videoiden katsominen vie hänen huomionsa pois liikenteestä ja voi siten aiheuttaa vaaratilanteita.
• Sovi lapsen kanssa, että liikenteessä liikkuessa kännykän paikka on aina muualla kuin lapsen kädessä, jotta lapsi voi huomioida liikennettä. Hyvä paikka kännykälle on esimerkiksi lapsen koulureppu.
• Neuvo lasta pysähtymään turvalliseen paikkaan, jos matkan aikana tarvitsee käyttää puhelinta. Vasta pysähtymisen jälkeen puhelimen voi ottaa käteen.
• Vältä itse soittamasta lapselle, kun tiedät hänen olevan koulumatkalla.
• Näytä hyvää esimerkkiä kännykän käytössä. Lapsi ottaa aikuisista mallia- niin hyvässä kuin pahassa. 

Vinkit kaverien kanssa liikkumiseen

• Kouluiässä kaverit tulevat entistä tärkeämmiksi ja lapsi harjoittelee itsenäistä liikkumista yhdessä ystävien kanssa.
• Lapsen tarve kuulua ryhmään voimistuu ja omien kavereiden asenteet ja tavat vaikuttavat lapsen toimintaan myös liikenteessä.
• Muistuta, että kaverien kanssa liikkuessa on aina myös itse tarkistettava, että tien ylittäminen on turvallista.
• Muistuta, että liikenteessä kannattaa toimia aina turvallisesti, vaikka muut toimisivat toisin.
• Turvallisesta kulkemisesta ja yhteisistä pelisäännöistä kannattaa keskustella myös muiden vanhempien kanssa. Esimerkiksi koulun vanhempainillat voivat olla hyvä paikka keskustella koulumatkojen yhteisistä pelisäännöistä.
• Naapuruston perheiden kanssa voi toteuttaa yhdessä kävelevän koulubussin. Kävelevässä koulubussissa lapset kävelevät kouluun yhden tai useamman aikuisen kanssa etukäteen sovituin reitein, aikatauluin ja pysäkein. Kävelevän koulubussin avulla perheet voivat yhdessä tukea lasten koulumatkojen turvallisuutta ja toisaalta saavat vuorottelua lapsen kouluun saattamisessa. Lue lisää kävelevästä koulubussista. 

Vinkit joukkoliikenteeseen ja koulukuljetuksiin

• Harjoitelkaa ja tutkikaa, miten paljon lapsella kuluu aikaa bussipysäkille tai koulukuljetuksen lähtöpaikalle siirtymiseen. Kun lapsella on riittävästi aikaa, matka lähtöpaikalle sujuu turvallisemmin.
• Sopikaa, missä kuljetusta on turvallista odottaa.
• Harjoitelkaa sekä kyytiin menemistä, poistumista että kyydin pysäyttämistä. Kyydistä poistuessa on esimerkiksi tärkeää katsoa, onko tiellä muita liikkujia, jotta ei tule törmäyksiä.
• Taksissa käytetään aina turvavyötä. Myös bussissa käytetään turvavyötä, jos sellainen bussissa on.
• Neuvo lasta ylittämään suojatie vasta, kun bussi on poistunut pysäkiltä. Iso bussi voi aiheuttaa näkemäesteen, jonka takaa lapsen on vaikea huomata autoilijoita ja autoilijoiden voi olla vaikea havaita pientä koululaista.
• Lapsen kanssa on hyvä keskustella, miten toimitaan, kun bussi tai koulukyyti on myöhässä. Lapselle on tärkeä kertoa, että aikataulut eivät aina pidä eikä myöhästyminen ole tällöin lapsen syytä. Lisäksi lapselle on tärkeä kertoa, että hänellä ei ole kiire kouluun, vaikka kuljetus olisikin ollut myöhässä. Turvallisuus on aina tärkeintä.
• Lue lisää turvallisesta kulkemisesta joukkoliikenteessä ja koulukuljetuksissa. (PDF)

Vinkit autolla matkustamiseen

• Alle 150 cm pitkä lapsi matkustaa turvallisimmin turvavyöistuimessa.
• Turvavyöistuin on turvallisin valinta, sillä siinä auton turvavyö asettuu lapsen kannalta oikealle korkeudelle, ja turvavyöistuimen sivutuet suojaavat mahdollisissa onnettomuustilanteissa myös sivuilta.
• Lapselle turvallisin paikka autossa on takapenkillä.
• Laki sallii myös istuinkorokkeen käytön. Lantiovyö asettuu koroketta käytettäessä oikeaan kohtaan, mutta koroke ei suojaa lasta millään tavalla kolaritilanteessa.

Koulumatkan harjoittelu -video