Nuorisotyöntekijöillä tärkeä rooli liikennekasvatuksessa
Nuorisotyön viikolla haluamme huomioida sen tärkeän työn, jota nuorisotyöntekijät ympäri Suomea tekevät myös nuorten liikennekasvatuksessa. Liikenneturvan suunnittelija Hanna Rutila avaa blogissaan, miten liikennekasvatus linkittyy luontevasti nuorisotyöhön ja millaista tukea Liikenneturva tarjoaa nuorisotyöntekijöille.
Nyt nuorisotyön viikolla juhlistamme sitä tärkeää työtä, jota nuorisotyöntekijät ympäri Suomea tekevät nuorten kasvun, itsenäisyyden ja osallisuuden tukemiseksi. Nämä todelliset arjen sankarit ovat myös keskeisessä roolissa liikennekasvatuksessa. Liikenneturvan kyselyn* mukaan huikeat 91 prosenttia nuorisotyöntekijöistä käsittelee liikennekasvatusta omassa työssään.
Liikenne on osa nuorten arkipäivää. Nuoret liikkuvat itsenäisesti kävellen, polkupyörällä ja sähköpotkulaudalla sekä moottoriajoneuvoilla; mopoilla ja mopoautoilla, kevytmoottoripyörillä ja henkilöautoilla. Usein nuoret ovat liikkeellä yhdessä kavereidensa kanssa.
Nuoret eivät ole tyhmiä: he tietävät, että turvavyötä tulee käyttää ja humalassa ei saa lähteä ajamaan. Kuitenkin nuorten kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa on tyypillistä, että turvavyöt eivät ole kiinnitettyinä ja kuski on humalassa, etenkin jos kavereita on kyydissä.
Liikennekasvatus luontevana osana nuorisotyötä
Nuorten elämänhallinta- ja tunnetaitojen kehittyminen on tärkeässä roolissa, kun rakennetaan perustuksia turvalliselle liikennekäyttäytymiselle. Ja näiden taitojen vahvistaminen on myös nuorisotyöntekijöiden osaamisen ytimessä. Liikennekasvatusta voi tuoda luontevaksi osaksi nuorten kanssa käytyjä keskusteluja, olipa sitten puhetta esimerkiksi päihteiden käytöstä, kaverisuhteista, kestävästä kehityksestä tai arkiliikunnasta.
Kyselyssämme 57 prosenttia nuorisotyöntekijöistä toivoi lisää nuorisotyöntekijöille suunnattuja materiaaleja tai ohjeita. Syyskuussa julkaistuilla Liikenneturvan uusilla nettisivuilla (Avautuu uuteen ikkunaan) nuorisotyöntekijöille suunnatut materiaalit ovat entistä selkeämmin esillä. Materiaaleja voi etsiä esimerkiksi teemoittain tai käytettävissä olevan ajan mukaan.
Tässä muutama vinkki toimintamalleista, joiden avulla elämänhallinta- ja tunnetaitoja voi käsitellä yhdessä nuorten kanssa.
Valintatunneli – Liikenneturva (Avautuu uuteen ikkunaan)
Valintatunnelissa nuori kulkee tunnelissa, jonka toisella puolella kaverit esittävät perusteluita esimerkiksi viritetyllä mopon ajamisen puolesta ja toisella puolella esitetään väitteitä tätä vastaan. Harjoituksen tavoitteena on harjoitella itsenäisten valintojen tekemistä ja herätellä nuorten ajatuksia siitä, miten ympäröivien ihmisten perustelut voivat vaikuttaa omiin päätöksiin.
Aivot eivät ”multitaskaa” – Liikenneturva (Avautuu uuteen ikkunaan)
Tässä harjoituksessa on tarkoituksena mallintaa, miten kahden aivoja kuormittavan tehtävän suorittaminen samanaikaisesti vaikuttaa tarkkaavaisuuteen. Nuoret voivat esimerkiksi kokeilla lukea kirjaa ja pomputella palloa. Ensin molemmat aktiviteetit tehdään erikseen ja sen jälkeen yhtä aikaa. Lopuksi keskustellaan havainnoista, joita nuoret tekivät, kun yrittivät tehdä useaa asiaa samanaikaisesti – ja miten tämä liittyy liikennekäyttäytymiseen.
Ennakoitu katumus – Liikenneturva (Avautuu uuteen ikkunaan)
Tässä harjoituksessa on tarkoitus pohtia oman käytöksen mahdollisia seurauksia liikenteessä sekä sitä, millaisia tunteita ja ajatuksia heräisi tilanteessa, jossa on sattunut jotain.
Koulutustilaisuuksia nuorisotyöntekijöille
Nettisivuiltamme löytyvien toimintavinkkien lisäksi Liikenneturva järjestää nuorisotyöntekijöille myös alueellisia koulutustilaisuuksia, joiden sisältöä räätälöidään osallistujien toiveiden mukaan. Kysy Liikenneturvan tarjoamasta koulutuksesta ja tuesta liikennekasvatukseen nuorisotyössä lähimmästä toimipisteestämme (Avautuu uuteen ikkunaan).
Nuorisotyön viikkoa vietetään 11.-17.10.2021.
*Liikenneturva selvitti nuorisotyöntekijöiden kokemuksia liikennekasvatuksesta nuorisotyössä kyselyllä keväällä 2020. Kyselyyn vastasi yhteensä 146 nuorisotyön parissa toimivaa ammattilaista eri puolilta Suomea. Aineisto kerättiin sekä avoimella verkkokyselyllä että paperilomakkeella Nuori2020-tapahtuman yhteydessä.