Pyöräilykypärä

Tieliikennelain (92§) mukaan polkupyöräilijän ja polkupyörän matkustajan on ajon aikana yleensä käytettävä suojakypärää. Kypärän käyttöä pyöräillessä pidetään tarpeellisena. Liikenneturva kysyi kesällä 2020 mielipiteitä kypärän käytöstä. Vain 13 prosenttia vastasi, että pyöräilykypärän käyttö on tarpeetonta ja että pyöräilykypärää tarvitsevat vain pikkulapset ja epävarmat pyöräilijät.

Liikenneturva tarkkailee pyöräilykypärän käyttöä joka vuosi eri puolilla Suomea. Pyöräilykypärän käyttö on vähitellen yleistynyt. Vuonna 2022 kypärää käytti 54 prosenttia pyöräilevistä. Eniten kypärää käytetään pääkaupunkiseudulla ja useimmin kypärä laitetaan lapsen päähän.

Pyöräilykypärästandardi

Pyöräilykypärän pitää olla CE-hyväksytty. Eurooppalaisen standardi pyöräilykypärälle on EN 1078. Pyöräilykypärään kuuluu iskun energiaa vaimentavia osia, sekä kiinnitysosia, jotka pitävä kypärän päässä onnettomuustilanteessa. EN 1078 standardin mukainen pyöräilykypärän kiinnitysjärjestelmä pitää kypärän päässä törmäystilanteessa.

Standardin mukaan pyöräilykypärän tulisi olla kevyt. Kypärän vaatimuksiin kuuluu myös tuuletus, helppokäyttöisyys ja mahdollisuus käyttää kypärää myös silmälasien kanssa. Kypärä ei myöskään saisi merkittävästi haitata käyttäjän kykyä kuulla liikenteen melua.

Kypärä vastaanottaa osan törmäyksen energiasta ja siten vähentää päähän kohdistuvan iskun voimaa. Tällainen isku voi olla seurausta pyöräilijän kaatumisesta tai törmäämisestä toiseen osapuoleen. Standardin mukainen kypärä on läpäissyt iskunvaimennustestin. Testissä kypärä ja sen sisällä oleva 5 kiloa painava mallipää pudotetaan 1,5 metrin korkeudelta ja mallipäähän kohdistuva huippukiihtyvyys on alle 250 g:tä (g = vapaan putoamisen kiihtyvyys). Ilman iskunvaimennusta mallipäähän saattaa kohdistua jopa 1000 g:n kiihtyvyys.

Pyöräilykypärän valinta ja käyttö

Sopivan kokoinen ja päähän hyvin istuva kypärä suojaa parhaiten. Erilaisia kypärämalleja kokeilemalla löytää parhaiten omaan päähän mukavasti istuvan kypärän. Pyöräilykypäriä myös testataan ja kehitetään jatkuvasti. Artikkelin lopusta löydät linkit amerikkalaisiin, ruotsalaisiin sekä saksalaisiin tutkimuksiin.

Oman pään mukaan: kypärämalleja on erilaisia ja kannattaa valita kypärä, joka tuntuu päässä sopivalta ja mukavalta. Kirkkaan värinen kypärä parantaa näkyvyyttä liikenteessä.

Varmista otsan suojaavuus: kypärä asetetaan päähän niin, että se suojaa otsaa, koska otsaan kohdistuu eniten iskuja.

Säädöt sopiviksi: kypärä säädetään sovituspannan tai -palojen avulla käyttäjälle sopivaksi. Hihnat ohjataan kulkemaan korvien molemmin puolin. Hihnanohjain asettuu korvan alapuolelle. Leukahihna säädetään lopuksi niin, että kiinnitys tuntuu mukavalta ja tukevalta. Tällöin leukahihnan ja leuan väliin mahtuu vain 1–2 sormea. Huolellinen kiinnitys estää kypärää lentämästä pois päästä mahdollisessa onnettomuudessa.

Kypärän merkinnät: CE, EN 1078, valmistajan ja kypärän nimi, koko, paino, valmistusaika.

Hyvä kypärä on:

• sopivan kokoinen ja muotoinen
• suojaa otsaa
• kiinnitetty huolellisesti ja
• CE-hyväksytty.

Pyöräilykypärän käyttöikä

Kypärä toimii iskunvaimentimena. Kypärän iskua vaimentava materiaali murskaantuu sitä enemmän, mitä kovempi isku. Materiaali myös jakaa yhteen pisteeseen kohdistuvan iskun vaikutusta laajemmalle alueelle ja lieventää myös tällä tavalla seurauksia.

Jokainen kolhu vähentää kypärän iskunvaimennuskykyä, vaikka ulospäin ei vikaa huomaisikaan. Jos kypärässä näkyy selkeitä halkeamia tai syviä viiltoja, se kannattaa vaihtaa. Kaikki vauriot eivät kuitenkaan välttämättä näy ulospäin.

Kypärän käyttö- ja säilytysolosuhteet vaikuttavat kypärän käyttöikään. Kypärien valmistajat suosittelevat kypärän vaihtamista yleensä 3–5 vuoden välein. Valmistajien lähtökohta tällaiselle suositukselle on ns. normaali käyttö. Käyttöohjeessa yleensä erikseen huomautetaan siitä, että kypärää ei saisi jättää esimerkiksi autoon, jossa se voi altistua kuumuudelle. Kypärän käyttöohjeesta tai kypärän valmistajalta löytyy lisätietoa kypärän vaihtosuosituksista.

Pyöräilykypärä suojaa päävammalta

Pyörällä kaadutaan ja kolaroidaan paljon useammin kuin tilastot kertovat. Valtaosa pyöräilyonnettomuuksista on yksittäisiä kaatumisia. Päänvamma voi tulla niin autoon törmäämisestä kuin yksittäisonnettomuudessa tiehen iskeytymisestä. Päätäkin yleisemmin vammautuvat raajat, mutta päävammat ovat usein laadultaan vakavimpia. Pienetkin päävammat voivat olla vakavia, kivuliaita ja hitaita paranemaan. 

Kypärän antama suoja riippuu onnettomuustilanteesta, eikä kypärä aina voi estää kuolemia ja vammautumisia. Pyöräilykypärän käyttö ei myöskään estä onnettomuuteen joutumista, mutta sen sattuessa kypärä suojaa pää- ja aivovammoilta.

Kypärän suojaavuutta on selvitetty useissa eri tutkimuksissa. Olivier & Creighton tekivät vuonna 2016 laajan meta-analyysin pyöräilykypärän suojavaikutuksesta. Tässä meta-analyysissa oli mukana 40 tutkimusta ja 64.000 pyöräilytapaturmaa. Pyöräilykypärän käyttö laski päävammojen todennäköisyyttä 51 %, vakavien päävammojen 69 %, kasvovammojen 33 % ja kuolettavien päävammojen 65 %. Høyen vuonna 2018 tekemä meta-analyysi sisälsi 55 tutkimusta vuosilta 1989–2017. Pyöräilykypärän käyttö vähensi päävammoja 48 %, vakavia päävammoja 60 %, traumaattisia aivovammoja 53 %, kasvovammoja 23 % ja kuolleiden tai vakavasti vammautuneiden pyöräilijöiden määrää 34 %.

Liikennevilkun artikkelissa (Avautuu uuteen ikkunaan) on vastattu muutamiin väitteisiin pyöräilykypärän suojavaikutuksesta sekä kypärälakien vaikutuksista pyöräilyn määrään.

Onnettomuusinsituutin mukaan (Avautuu uuteen ikkunaan) vuosina 2016–2020 onnettomuuksissa kuolleista pyöräilijöistä joka kolmas käytti kypärää. Tutkijalautakuntien arvioiden mukaan kypärää käyttämättömistä pyöräilijöistä puolet eli 26 olisi eri todennäköisyyksillä voinut pelastua kuolemalta, mikäli kypärä olisi ollut käytössä. Kypärän käytön suojaavuusvaikutusta arvioitaessa täytyy ottaa huomioon, että tähän aineistoon eivät tule mukaan ne pyöräilijät, jotka ovat pelastuneet kypärän käytön ansiosta.