Alkolukot ehkäisevät rattijuopumuksia – käyttöönotto vaatii yhteiskunnan tukea 

Kun tarkastellaan alkoholirattijuopumuksesta kiinnijääneitä, Liikenneturvan arvion mukaan vähintään joka viides on uusija. Vuositasolla puhutaan noin 4000 henkilöstä, jotka ajavat toistuvasti humalassa. Ja tähän lukuun sisältyy siis vain ne rattijuopot, jotka jäävät poliisin haaviin. Rattijuopumuksen uusijat ovat myös yksi liikenteen selkeimmistä riskiryhmistä.

Toistuva rattijuopumus ei ole vain yksilön asia. Kun humalassa ajetaan kerta toisensa jälkeen, rattijuopumusta tulee tarkastella yhteiskuntamme ongelmana ja epäonnistumisena. Uusittu rattijuopumus, joka usein ylittää myös törkeän rattijuopumuksen rajat, kielii terveydellisistä ja elämänhallinnallisista ongelmista. Rattijuopumuksen taustalla on usein päihdeongelma, johon ihminen tarvitsisi apua. Rattijuopumuksen uusiminen kertoo siitä, ettei ihmistä ole pystytty auttamaan tai ohjaamaan hoitoon. Järjestelmä ei toimi, jos rattijuopumus toistuu.

Ennaltaehkäiseviä toimia tulisi suunnata juuri tälle ryhmälle. Yksi toimiva keino on alkolukko, eli ajoneuvoon asennettava laite, joka estää lähtemisen ajamaan alkoholin vaikutuksen alaisena.

Alkolukon tulisi olla ilmeinen valinta

Rattijuopumukseen syyllistynyt kuljettaja voi pyytää ehdottoman ajokiellon sijaan valvottua ajo-oikeutta, jossa hän saa ajaa vain alkolukollista ajoneuvoa. Tällöin kuljettaja voi lähtökohtaisesti jatkaa autollaan liikkumista ja arkeaan niin työ- kuin muine matkoineen. Sen lisäksi, että alkolukko estää päihtyneenä ajamisen, se näyttää vaikuttavan myös asenteisiin. Trafin jo vuonna 2013 tekemässä selvityksessä nähtiin, että alkolukkoa käyttäneet uusivat rattijuopumusrikoksen muita kiinnijääneitä harvemmin. Alkolukon käyttö oli myös vähentänyt henkilön alkoholin kulutusta kokonaisuudessaan.

Suomessa käytössä on vain noin tuhat alkolukkoa ajokiellon asemasta. Eikä ihme, sillä nykyjärjestelmän voi nähdä ohjaavan valitsemaan ajokiellon. Suomessa humalassa ajaneelle ensikertalaiselle asetetun ajokiellon mediaanipituus on 122 päivää. Noin neljän kuukauden ajokiellosta, sen taustasyistä tai omasta alkoholinkäytöstä ei tarvitse kertoa kenellekään, eikä ajokieltoon liity esimerkiksi tapaamista terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.

Valitsemalla alkolukon ajamista voi jatkaa, mutta yksilöltä myös vaaditaan enemmän. Alkolukko asennetaan ajoneuvoon yli vuodeksi, sen kustannukset tulevat täysmääräisesti kuljettajalle maksettavaksi ja interventioon sisältyy pakollinen keskustelu terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Voidaan siis sanoa, että järjestelmä ohjaa kärsimään ajokiellon kaikessa hiljaisuudessa, ilman hoitoa tai avunsaantimahdollisuutta – ja potentiaalisesti uusimaan rikoksen.

Alkolukko olisi yhteiskunnalta hyvä sijoitus

Yhdeksi alkolukon käyttöönoton esteeksi on mainittu sen hinta. Alkolukon hankintahinta on korkea, mutta sen voi myös vuokrata. Kuukausikustannus on kuljettajalle hieman yli 100 euroa. Alkolukko ei siis hintansa puolesta ole kaikkien saavutettavissa. Olisikin perusteltua, että yhteiskunta osallistuisi tarvittaessa alkolukon aiheuttamiin kustannuksiin ja näin lisäisi alkolukkojen käytön yleisyyttä. Toimiva malli voisi olla esimerkiksi sellainen, että alkolukon käyttöönottoon saisi tukea puolet käyttökustannuksista.

Jos alkolukkojen määrä saataisiin vaikkapa 2000 alkolukkoon vuodessa, hinta yhteiskunnalle olisi noin miljoona euroa. Alkolukkojen kustannuksia tulisi punnita niiden ennaltaehkäisevän vaikutuksen kannalta. Yhden liikennekuoleman laskennallinen hinta yhteiskunnalle on 2,56 miljoonaa euroa. Yksikin estetty liikennekuolema maksaisi alkolukon aiheuttamat kustannukset tuplaten takaisin.

Onnettomuustietoinstituutti on tieliikenteen kuolonkolareita tutkiessaan tuonut esiin (Avautuu uuteen ikkunaan), että suurimmalla osalla (82 %) alkoholin vaikutuksen alaisista kuljettajista oli onnettomuushetkellä voimassa oleva ajokortti. Joka kolmas (34 %) oli saanut onnettomuutta edeltäneiden viiden vuoden aikana vähintään yhden rangaistuksen rattijuopumuksesta.  

Alkolukon turvallisuuspotentiaali on laajalti tunnistettu 

Alkoholirattijuopumuksien uusiminen ja siihen liittyvä alkolukon lisäämisen turvallisuuspotentiaali on huomioitu ja kirjattu sekä liikenne- ja viestintäministeriön liikenneturvallisuusstrategiassa että sosiaali- ja terveysministeriön Turvallisesti kaiken ikää -ohjelman toimeenpanosuunnitelmassa. Alkolukko tunnistetaan keinoksi parantaa turvallisuutta. 

Liikenneturvallisuusstrategiassa seurattavaksi kohteeksi on asetettu alkolukkoja käyttävien prosenttiosuus, mutta ei tavoiteltavaa määrää. Alkolukkojen käyttö on mukana myös Euroopan komission ehdotuksessa ajokorttidirektiivin muuttamiseksi. . STM:n ohjelmassa halutaan myös selvittää mahdollisuus nostaa ajokieltojen kesto muiden Pohjoismaiden tasolle, jotta alkolukosta tulisi varteenotettava vaihtoehto ajokiellolle. Tavoiteaikataulu STM:n selvityksen valmistumiselle on kuitenkin vasta vuoteen 2030 mennessä. 

Ruotsin tielle 

Ruotsissa ajokielto rattijuopumuksesta on useimmiten 12 kk ja törkeästä rattijuopumuksesta 24 kk. Ruotsissa kuljettaja voi selvitä ilman ajokieltoa vain, jos promillemäärä on 0,2-0,3, mikä ei Suomessa ole käytännössä edes rattijuopumusrikos. Pidemmät ajokiellot tekisivät alkolukosta houkuttelevamman vaihtoehdon myös Suomessa. Muihin Pohjoismaihin verrattuna suomalaiset ajokiellot ovat lyhyitä, joten ajokieltojen pidentäminen yhdentäisi käytäntöjä.   

Rattijuopumuksien käsittelyyn liittyvää työmäärää tulisi saada kevennettyä ja virtaviivaistettua. Ruotsissa rattijuopumuksesta seuraava ajokielto on hallinnollinen seuraamus. Malli voisi olla toimiva Suomessakin.  

Tarvitsemme johdonmukaista politiikkaa, jotta yhä useampi rattijuopumuksesta kiinnijäänyt saataisiin käyttämään alkolukkoa. Näin olisi mahdollisuus puuttua rattijuopumuksen juurisyihin ja auttaa ihmistä alkoholiongelmassa. Toimiin tulisi ryhtyä heti alkavalla hallituskaudella.