Kaahaus ja muu riskikäyttäytyminen herättävät pelkoa
Liikenteessä suomalaiset pelkäävät kaahaavia autoilijoita, ilmenee Liikenneturvan kyselystä. Pelkolistauksen kärkipäästä erottuu myös muu tahallinen riskinotto, kuten kännykän käyttö ja vaaralliset ohitukset. Lähes joka yhdeksäs vastaaja kokee, että asenteiden on muututtava liikenteessä turvallisuusmyönteisimmiksi.
Liikenneturvan kyselyssä* loppuvuonna 2022 suomalaisilta kysyttiin liikenteessä pelkoa aiheuttavista asioista. Eniten pelkoa herättävät kaahaavat autoilijat, mutta myös kännykän käyttö liikenteessä, vaaralliset ohitukset ja takapuskurissa roikkuminen koettiin pelottavina. Kaahaajia ja riskiohittajia pelätään enemmän kuin rattijuoppoja tai hirviä.
”Kovat nopeudet ja riskinotto näkyvät myös tilastoissa. Kun nopeus kasvaa, pienetkin virheet ohjauksessa voivat kostautua auton hallinnan menettämisenä. Jos jatkuvasti pyrkii ajamaan muuta liikennettä nopeammin, kuljettaja joutuu pumppaamaan vauhtia sekä muiden liikkujien että kameravalvonnan takia. Myös koettu tarve ohittamiselle kasvaa, mikä lisää ohituksessa tapahtuvien virhearviointien vaaraa. Mitä korkeampi on nopeus, sitä pidempi on jarrutusmatka ja sitä suuremmat ovat törmäysvoimat”, huomauttaa Liikenneturvan suunnittelija Toni Vuoristo.
”Kuljettaja ei välttämättä heti saa palautetta riskinotosta, on se sitten ajonaikaista kännykänkäyttöä tai ylinopeutta. Vaaratilannetta ei synny tai se jää huomaamatta, jos toinen tienkäyttäjä toiminnallaan estää tilanteen kärjistymisen onnettomuudeksi. Tämä voi ruokkia kuljettajan uskoa siihen, että riskikäyttäytyminen olisi vaaratonta”, Vuoristo jatkaa.
Asennemuutokselle kova kysyntä
Liikenneturvan kyselyyn vastanneiden selvä enemmistö on sitä mieltä, että asenteiden on muututtava liikenteessä turvallisuusmyönteisimmiksi. Vuoristo tähdentää, että asennemuutos alkaa peiliin katsomalla.
”Monesti liikenteessä panee merkille vain toisten liikkujien tekemät virheet tai törttöilyn ja kännykän kuskin korvalla. Samalla oma pienempikin ylinopeus, toistuva ohittelu liikennevirrassa tai nopea viestittely matkapuhelimella punnitaan perusteltuna. Sen sijaan, että keskittyy toisiin tielläliikkujiin, tulisi fokus pitää omassa ajamisessa ja omissa valinnoissa. Jos esimerkiksi jatkuvasti ajautuu tilanteeseen, jossa kokee muut liikkujat tientukoksi, on omaa asennetta korjattava”, Vuoristo tähdentää.
Fiksuna valintana Vuoristo tuo esille taloudellisen ajotavan, jolla on positiivisia vaikutuksia niin liikenteen turvallisuudelle, sujuvuudelle kuin ilmapiirin miellyttävyydelle.
”Taloudellinen ajaminen on win-win-ratkaisu. Turvallisuushyötyjen lisäksi tasainen ajonopeus säästää polttoainetta, ympäristöä ja hermoja – sekä omia että muiden.”
Asenteiden on muututtava liikenteessä turvallisuusmyönteisemmiksi
*Liikenneturva selvitti suomalaisten liikenneasenteita kyselytutkimuksella marraskuussa 2022. (Avautuu uuteen ikkunaan)Kantar Publicin toteuttamaan kyselyyn vastasi yhteensä 1113 henkilöä, joista autoilevia oli 82 prosenttia.
Mitä taloudellinen ajaminen tarkoittaa? Taloudellinen ajotapa on ennakoivaa ajamista, jossa vältetään tarpeettomia kiihdytyksiä, tiukkoja jarrutuksia ja turhia pysähdyksiä. Nopeus pidetään rauhallisen tasaisena ja edellä ajavaan riittävän pitkää turvaväliä. Näin eteen tuleviin tilanteisiin pystyy reagoimaan hyvissä ajoin pelkällä kaasupolkimella, eikä jarrua tarvitse pumpata edellä kulkevan ehdoilla. Lue lisää.
