Vinkit sähköisten liikkumisvälineiden sääntöviidakkoon: liikennevakuutus ja liikennesäännöt

Liikennevakuuttamisen uudet säännökset voi tiivistää luvun 25 ympärille. Yli 25 kg painavat tai kovempaa kuin 25 km tunnissa kulkevat sähköiset liikkumisvälineet tulee vakuuttaa. Laissa on kuitenkin esimerkiksi sähköpyörien ja sähköpyörätuolien vakuuttamisen osalta poikkeuksia, jotka saattavat aiheuttaa kuluttajissa hämmennystä. Tilannetta helpottamaan Liikennevakuutuskeskus on tehnyt verkkotestin, jossa muutamaan kysymykseen vastaamalla saa selvyyden siihen, tuleeko liikkumisvälineelle hankkia liikennevakuutus.

”Itse perussääntö vakuuttamisen osalta on uudessa laissa selkeä, mutta muutamat poikkeukset voivat aiheuttaa harmaita hiuksia. Siksi olemme tehneet verkkotestin, joka auttaa kuluttajaa selvittämään vakuuttamisvelvollisuuden juuri hänen laitteensa osalta”, Liikennevakuutuskeskuksen vakuutuspäällikkö Lauri Linna kertoo.

Liikennevakuutuskeskuksen helppo testi löytyy osoitteesta hurinatesti.fi. Se sisältää kansantajuiset perustelut liikennevakuutuslain sisällöstä, ja tukee kuluttajaa myös ajoneuvojen tieliikennekelpoisuuteen liittyvissä kysymyksissä.

Jalankulkijan, pyöräilijän vai mopon säännöillä?

Sähköisten liikkumisvälineiden teknisistä ominaisuuksista riippuu, minkä sääntöjen mukaan niillä liikutaan. Mikäli laitteen rakenteellinen enimmäisnopeus on 15 km/h ja teho enintään 1 kW, rinnastetaan laitteen käyttäjä jalankulkijaan. Kun enimmäisnopeus on 25 km/h ja teho enintään 1 kW, kyseessä on kevyt sähköajoneuvo, jolla ajetaan kuten pyörällä: noudatetaan pyöräilyn liikennesääntöjä.

Jos nämä lukemat ylittyvät, puhutaan rekisteröitävistä ajoneuvoista. Kun enimmäisnopeus on 45 km/h ja teho enintään 4 kW on ajoneuvo tieliikennekäytössä pystyttävä rekisteröimään mopoksi  ja ajettava mopoilun sääntöjen mukaan. 

”Esimerkiksi vuokrakäytössä olevat sähköpotkulaudat ovat kevyitä sähköajoneuvoja, joiden rakenteellinen enimmäisnopeus on 25 km/h. Eli niillä ajetaan pyöräilysääntöjen mukaan pyöräilylle tarkoitetuilla väylillä, ei jalkakäytävillä. Ratkaisevana tekijänä on nimenomaan rakenteellinen enimmäisnopeus: mikään tilapäinen nappi-, valikko- tai esimerkiksi geofencing-rajoitus ei tätä muuta”, selventää Liikenneturvan yhteyspäällikkö Elias Ruutti.

Myynnissä on myös laitteita, jotka eivät nopeutensa tai tehonsa puolesta ole tieliikennekelpoisia Suomessa. Näiden myynti ei ole kiellettyä, mutta ostajan on oltava tarkkana, ettei tule hankittua tieliikenteeseen soveltumatonta ajoneuvoa, jota ei voi käyttää tieliikenteessä.

”Viimekädessä vastuu on aina käyttäjän: kuljettajan on tiedettävä millä laitteella on liikenteessä”, Ruutti korostaa.

Jos mieli palaa metsään, käyttäjän on selvitettävä, voiko laitteella liikkua maastossa, ja missä siellä.

”Sähköavusteisellakin polkupyörällä saa liikkua maastossa, mutta siitä ei saa aiheutua vähäistä suurempaa haittaa tai vahinkoa. Virallisia reittejä kannattaa suosia. On myös muistettava, että yli 25 km/h kulkevat tai yli 1 kW tehoiset laitteet vastaavat moottoriajoneuvoa.  Moottorikäyttöisellä ajoneuvolla kulkeminen maastossa vaatii aina maanomistajan luvan”, Ruutti muistuttaa.

Uudistettu liikennevakuutuslaki tuli voimaan 1.6.2024. Lakiuudistus pohjautuu EU:n liikennevakuutusdirektiivin kansalliseen täytäntöönpanoon. Lain mukaan vakuutettavia ovat moottoriajoneuvot, joiden paino on enemmän kuin 25 kg tai rakenteellinen nopeus ylittää 25 km/h.

Vakuuttamisvelvollisuus ei koske sähköavusteisia pyöriä, jotka edellyttävät liikkuakseen myös polkemista, joissa moottorin avustus kytkeytyy pois, kun ajonopeus saavuttaa 25 km/h, ja moottorin suurin sallittu teho on 250 W. Oman ajoneuvon vakuuttamisvelvollisuuden voi selvittää Liikennevakuutuskeskuksen verkkosivuilla olevan testilomakkeen avulla lvk.fi/hurinatesti (Avautuu uuteen ikkunaan).