Liikenneturvan lausunto: Sähköpotkulautailuun ikäraja ja pyöräilyyn promilleraja

Mikroliikenteen onnettomuuksien ja vaaratilanteiden määrä on osoittanut, että ennalta ehkäisevälle lainsäädännölle on huutava tarve. Lainsäädäntö tukee myös Suomen nollavisiota (jotta kukaan ei kuolisi tai vakavasti loukkaantuisi tieliikenteessä).

”On ilmeistä, että ilman lainsäädäntöä heikko turvallisuustilanne vain jatkuu, ellei jopa pahene. Inhimillisen kärsimyksen lisäksi tämä tarkoittaa myös kustannuksia yhteiskunnalle. Koska kuljettajanpaikkasuojaa on liikennevakuuttamisen suhteen rajattu, yhteiskunta kustantaa yhä merkittävän osan onnettomuuksien seuraamuksista. Tyypillisin sähköpotkulautatapaturma on kuitenkin edelleen yksittäisonnettomuus, joissa loukkaantuu vain kuljettaja”, toteaa Liikenneturvan toimitusjohtaja Pasi Anteroinen.

Promilleraja keskeinen turvallisuustoimi myös polkupyöräilyyn

Liikenneturva tukee lakiluonnoksessa esitettyä promillerajaa kevyille sähköajoneuvoille ja moottorilla varustetuille polkupyörille, mutta kannattaa vahvasti promillerajaa myös pyöräliikenteeseen.

”Polkupyörien rajaaminen promillerajan ulkopuolelle on epäjohdonmukaista, turvallisuuden kannalta haitallista ja muuhun Eurooppaan verrattuna jälkeenjäänyttä. Useissa Euroopan valtioissa, mukaan lukien pyöräilyn suurmaa Hollannissa, promilleraja koskee myös pyöräileviä”, Anteroinen korostaa ja muistuttaa myös onnettomuusluvuista:

”Potilasaineistoja tarkastellut suomalainen tutkimus* kertoo, että joka kolmannessa pyöräilytapaturmassa oli mukana alkoholi. Promilleraja tuo vahvan viestin siitä, että minkään ajoneuvon kuljettajaksi ei ole asiaa päihtyneenä. Se antaa myös poliisille keinot valvoa ja puuttua. Promillerajaa pyöräilyyn kannattaa myös kolme neljästä suomalaisesta Liikenneturvan kyselyn** mukaan.”

Liikenneturva toisi lainaa myös pyöräilyä koskevasta lainsäädännöstä ja ulottaisi suojakypärää koskevan kirjauksen selkeästi muuhun mikroliikenteeseen.

Sähköpotkulauta ei ole lasten kulkuväline

Toinen tärkeä esityksestä puuttuva asia on ikäraja. Liikenneturva esittää, että lainsäädäntöön tuodaan 15 vuoden ikäraja, joka koskee kevyttä sähköajoneuvoa ja moottorilla varustettua polkupyörää.

”Turvallinen sähköpotkulautailu vaatii sellaisia taitoja ja kokemusta, jotka lapsilla on vielä kehittymässä. Yksilöllisiä eroja toki on, mutta yleisesti ottaen alakouluikäisillä on vielä hankaluuksia ajoneuvojen nopeuden, suunnan ja sijainnin arvioimisessa”, perustelee Liikenneturvan yhteyspäällikkö Elias Ruutti.

Lupasääntely tärkeä väline kunnille – myös valvontaan panostettava

Lupasääntely on keskeinen instrumentti kunnille mikroliikenteen ohjaamiseen. On kuitenkin huolehdittava siitä, että kunnilla on riittävästi päätäntävaltaa määrittää itse rajoitusten taso: sääntely ei saa esimerkiksi ohjata kuntaa asettamaan matalampia ehtoja vain sääntelyn liian kapean tai tulkinnanvaraisen kirjauksen vuoksi.

Vaikka tällä hetkellä leijonanosa liikenteessä olevista sähköpotkulaudoista on vuokrakäyttöisiä, sääntelyllä on edistettävä myös yksityiskäyttöisten kulkuneuvojen turvallisuutta. Liikenneturva korostaa lausunnossaan riittävän valvonnan merkitystä.

”Tieliikennekelvottomat kulkuvälineet ovat liikenteessä laittomia ja myös turvattomia. Valvontaan on satsattava myös promillerajan suhteen”, Ruutti korostaa.

Liikenneturva kiittelee ehdotusta siitä, että lukuun ottamatta liikkumisesteisen käyttöön tarkoitettuja kulkuvälineitä, kaikki rakenteelliselta nopeudeltaan 7–25 km/h kulkevat luokitellaan johdonmukaisesti kevyiksi sähköajoneuvoiksi.

Liikenneturvan lausunnon keskeiset ruusut ja risut:

• 0,5 promillen raja kevyen sähköajoneuvon ja moottorilla varustetun polkupyörän kuljettamiseen on hyvä, mutta polkupyöriä ei saa rajata promillerajan ulkopuolelle. Liikenteeseen ei ole asiaa päihtyneenä minkään ajoneuvon kuljettajana.
• Liikenneturva peräänkuuluttaa 15 vuoden ikärajaa sähköpotkulautailuun. Lue lisää tiedotteesta.
• Lupasääntely mikroliikenteen palveluihin antaa työkaluja erityisesti kunnille ja sen on tosiasiallisesti annettava kunnille mahdollisuudet mikroliikenteen suitsimiseen.
• Pyöräilijän kypärää koskeva kirjaus selkeästi myös muuhun mikroliikenteeseen.

*Airaksinen, Noora (2018): Polkupyöräilijöiden, mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden tapaturmat: vammojen vakavuus ja tapaturmien tilastointi. Linkki väitöskirjaan.

**Liikenneturvan kyselyn maaliskuussa 2023 toteutti Kantar Public (nyk. Verian) ja siihen vastasi yhteensä 1073 henkilöä, joista autoilevia oli 75 prosenttia ja ainakin joskus pyörällä liikkuvia 46 %.