Suojatielle ajetaan liian kovaa – koulujen lähelläkin
Liikenneturva tarkkaili autoilevien nopeuksia koulujen lähellä, 30 km/h nopeusrajoitusalueella. Kuljettajista vain 17 prosenttia ajoi rajoitusten mukaan. Suojatielle tullessa peräti neljäsosalla ylinopeutta oli yli 11 km/h. Liikenneturva toivoo tulosten herättävän jokaisen kuljettajan miettimään omaa nopeuttaan.
Liikenneturva mittasi autoilevien nopeuksia elokuun lopulla viidessä kaupungissa koulun lähitiellä, jonka nopeusrajoitus on 30 km/h. Suojatien kohdalla harvempi kuin joka viides kuljettaja ajoi rajoituksen mukaan. Joka neljäs kuljettaja ajoi 41 km/h tai sitä vauhdikkaammin – eli yli 11 km/h ylinopeudella. Keskinopeus oli lähes 36 km/h.
”Tulokset eivät ole mieltä ylentäviä. On vielä huomattava, että nopeuksia mitattiin alueilla, joissa liikkuu päivittäin paljon koululaisia. Kun nopeutta on liikaa, jalankulkijoita ei ehditä havaitsemaan ajoissa – saati pysäyttämään auto ja antamaan tietä, kuten kuuluu”, suomii Liikenneturvan tiimipäällikkö Tomi Niemi.
Ylinopeus kaupunkiliikenteessä vaikuttaa kouluteiden turvallisuuteen monella tapaa
Suojatiesääntö on selkeä: kuljettajan on annettava tietä suojatielle tulevalle jalankulkijalle. Laki velvoittaa huomioimaan suojatien myös nopeudessa. Suojatietä on lähestyttävä niin, että ajoneuvon saa pysäytettyä ennen suojatietä.
”Vaikka auton ratissa kympin ylinopeus ei tunnu kummoiselta riskinotolta, on muistettava, että jalankulkijan ja pyöräilijän kohdalla ero on käänteentekevä. Siinä kohtaa, kun 30 km/h ajava on pysähtynyt, 40 km/h ajavalla jarrutus on vasta alkanut ja nopeuttakin on jäljellä reilusti yli 30 km/h. Törmäysnopeudella on suora vaikutus loukkaantumisriskiin ja vammojen vakavuuteen. Siksi lievienkin ylinopeuksien merkitys korostuu kaupunkiliikenteessä”, Niemi selventää.
Kuljettajan valitsema nopeus vaikuttaa myös siihen, miten turvalliseksi jalan ja pyörällä liikkuvat kokevat alueen.
”Koettu turvallisuus vaikuttaa suoraan arjen liikkumisvalintoihin. Haluaako lapsi mennä kouluun omin voimin liikkuen vai pyytääkö autokyytiä, koska koulumatka pelottaa hurjastelevien aikuisten takia”, Niemi kysyy ja muistuttaa myös saattoliikenteen ongelmista.
“Saattoliikenne lisää merkittävästi koulujen ja päiväkotien lähialueen liikennettä, mikä voi entisestään heikentää turvallisuutta, erityisesti mikäli nopeudet karkaavat.”
Ratkaisu ratin ja penkin välissä
Liikenneturvan mittaukset eivät anna autoilevien käyttäytymisestä mairittelevaa kuvaa. Niemi toivoo, että tulokset saisivat jokaisen kuljettajan ajattelemaan omaa kaasujalkaansa.
”Suoraan sanottuna tämän pistokokeen reputti liian moni kuljettaja. Autoilijan tekemät valinnat eivät kohdistu pelkästään omaan matkantekoon, vaan vaikutusketju jatkuu suojattomaan liikenteeseen ja koulumatkoihin. On muistettava, että lapsen on vaikeaa arvioida lähestyvän ajoneuvon nopeutta ja etäisyyttä. Lapsi ei osaa myöskään hahmottaa näköesteiden, hämärän tai pimeyden vaikutusta havainnointiin samalla tavalla kuin aikuinen. Ratissa on tehtävä ne ratkaisut, joilla koulutiet ovat turvallisia vuoden jokaisena päivänä – ja yksi tärkeimmistä koskee nopeuden valintaa.”
*Nopeuksia mitattiin Helsingissä, Jyväskylässä, Oulussa, Rovaniemellä ja Turussa. Mittaukset suoritettiin jokaisessa kaupungissa elokuun kahden viimeisen viikon aikana viitenä arkipäivänä, kaksi tuntia aamu- ja iltapäiväliikenteessä. Yhteensä nopeudet mitattiin 11507 autoilijalta. Mittauspaikkana oli suojatie koulun lähitiellä, jonka nopeusrajoitus on 30 km/h. Suojatiet eivät olleet korotettuja eikä tiellä ollut hidastetöyssyjä.
