Heijastin: usein kysytyt kysymykset

Kuinka moni käyttää heijastinta?

Liikenneturvan seurannoissa 61 % (vuonna 2022) käytti heijastinta (N=21 113). Yleisin käyttämättömyyden syy on unohtaminen.

Tutkimuksen mukaan* heijastin on turvavyön jälkeen tärkein ja käytetyin turvavaruste. Jopa 99 % suomalaisista suhtautuu myönteisesti heijastimeen. *Liikenneturva ja Kantar TNS 2022 (n= 1005).

Mitä laki sanoo heijastimen käytöstä?

Laissa sanotaan, että jalankulkijan on pimeällä liikkuessaan yleensä käytettävä heijastinta. Lakiin heijastin on kirjattu jo vuonna 1983. Heijastimen käyttämättömyydestä ei kuitenkaan ole seuraamuksia, kuten sakkoja.

Onko heijastimesta hyötyä?

Lähivaloilla ajava autoilija havaitsee ilman heijastinta kulkevan henkilön vasta noin 50 metrin päästä, kun jalankulkijan heijastin voi näkyä jo 350 metrin etäisyydeltä. Heijastimesta on hyötyä kohtaamistilanteissa, tapahtui se sitten yhdistetyllä pyörä- ja kävelytiellä tai suojatiellä.

Erityisesti pimeällä ja sateisella säällä kun näkyväisyys on huono, heijastimet lisäävät liikenteen vuorovaikutusta ja tuovat lisää aikaa toimia.  

Ei ole keinoa tilastoida onnettomuuksia, joita ei koskaan tapahdu. On vaikea arvioida, kuinka monta onnettomuutta vältetään sillä, että jalankulkija käyttää heijastinta, jolloin ajoneuvon kuljettaja huomaa hänet ajoissa eikä aja päälle. Joka kerta kun näin käy, heijastin toimii niin kuin sen on tarkoitus toimia.

Miksi Liikenneturva viestii heijastimista?

Meidän tehtävämme on edistää liikenneturvallisuutta erilaisin keinoin. Heijastin on jalankulkijan turvavaruste ja unohdus on pääasiallinen syy* (63 %) olla käyttämättä heijastinta.

Suomalainen ja eurooppalainen liikenneturvallisuustyö perustuu Nollavisioon eli pyrkimykseen, ettei kukaan kuole tai vakavasti loukkaannu liikenteessä. Siksi yritämme löytää laajasti keinoja pelastaa ihmishenkiä. Heijastin on yksi keino.

Lähtökohtaisesti liikenteessä on vain ihmisiä, jotka liikkuvat eri kulkupelein. Kaikki ovat ajoittain myös jalankulkijoita, joten heijastinkampanjointi on suunnattu meille kaikille.

Miksi jalankulkijan pitää suojautua?

Liikenneonnettomuus on tyypillisesti usean eri riskin summa. Puhutaan riskikasaumasta. Turvallisuustyössä pyritään vaikuttamaan kaikkiin riskeihin: ajoneuvon nopeuteen ja kuntoon, infraan, ihmisen käyttäytymiseen ja niin edelleen. Esimerkiksi liikennejärjestelmä tulisi rakentaa niin, ettei virhe johda vakaviin seurauksiin.

Ihminen tekee virheitä ja niitä tapahtuu myös liikenteessä. Jokaisella yksittäisellä liikkujalla on vastuu sekä omasta että muiden turvallisuudesta. Ennakointivelvollisuus koskee niin autoilijaa, pyöräilijää kuin kävelijääkin. Heijastimen käyttö on ennakointia. Heijastin on kehitetty turvaamaan jalankulkijaa.

Heijastin on syksyisin näkyvässä roolissa. Missä ovat viestit autoilijoille?  

Yksi tärkeimmistä aihekokonaisuuksista on tänä syksynä autoilijoiden liian suuret nopeudet taajamissa 30 km/h-rajoitusalueella, erityisesti koulujen lähistöllä. Seurantaa tehtiin viidellä paikkakunnalla ja vain 17 % ajoi rajoituksen mukaan. Ylinopeutta ajoi siis 83 % autoilijoista.

Toinen kokonaisuus on Tunne liikennesäännöt -kampanja, joka on pyörinyt autoilijoille sekä keväällä että syksyllä.

Kaikki tekemämme työ ei ole kampanjointia. Viestimme aktiivisesti eri tienkäyttäjäryhmille, toteutamme liikennekasvatusta laajasti vauvasta vaariin ja teemme tutkimusta ajankohtaisista aiheista.

Sysääkö Liikenneturva heijastinkampanjoinnillaan autoilijoiden vastuun jalankulkijoille?

Ei. Ennakointivelvollisuus koskee kaikkia, myös jalankulkijoita, siksi viestimme jalankulkijoille tästä turvavarusteesta.

Autoilijoilla on isompi vastuu liikenteessä. Autoilijan tekemät virheet johtavat yleensä suuremman massan ja nopeusvaikutuksen johdosta vakavampiin seurauksiin kuin suojaamattomien kulkijoiden tekemät virheet tai erehdykset. Laillisesti autoilevalla on takanaan pakollista koulutusta ja suoritettu kuljettajatutkinto. Lainsäädännöstämme näkee miten vastuu kasvaa, kun ajoneuvon massa kasvaa. Raskaan liikenteen kuljettajan koulutus ja vastuut ajolepoaikoineen poikkeavat merkittävästi vaikkapa pyörällä liikkuvan ihmisen vastuista.

Autoilijoiden tulee noudattaa liikennesääntöjä ja ajaa hiljaa erityisesti suojateiden lähistöllä. Jalankulkijalle, joka on suojatiellä tai valmistautuu menemään sille, on annettava esteetön kulku

Eihän heijastinta tarvittaisi, jos autoilijat vain noudattaisivat lakia?

Lähivaloilla ajava autoilija havaitsee ilman heijastinta kulkevan henkilön vasta noin 50 metrin päästä, kun jalankulkijan heijastin voi näkyä jo 350 metrin etäisyydeltä.

Heijastimesta on hyötyä kohtaamistilanteessa, tapahtui se sitten yhdistetyllä pyörä- ja kävelytiellä, suojatiellä tai ajoradan reunassa tai pientareella. Erityisesti pimeällä ja sateisella säällä kun näkyväisyys on huono, heijastin lisää liikenteen vuorovaikutusta ja tuo lisää aikaa ennakointiin.

Kun autoilija huomaa heijastimen, kohtaamisessa on enemmän pelivaraa. Kun autoilija havaitsee pimeällä kävelijän ilman heijastinta, ollaan jo niin lähellä, ettei pysähtymiselle tai edes väistöliikkeelle ole enää riittävästi aikaa eikä tilaa.

OTIn mukaan vuonna 2020 jalankulkuonnettomuuksista 13 (62 %) tapahtui hämärällä tai pimeällä. Kyseisissä onnettomuuksissa kuolleista jalankulkijoista 54 % (N=7) ei käyttänyt heijastinta. Lautakunnat arvioivat, että heijastimen käyttö olisi mahdollisesti pelastanut kahden ihmisen hengen.

Ennaltaehkäistyistä onnettomuuksista meillä ei tietysti ole tilastoa.

Mistä heijastin on tullut?

Jalankulkuheijastimen voidaan sanoa olevan suomalainen keksintö. Sen keksi 1940–50 -lukujen taitteessa maanviljelijä Arvi Lehti. Hänen poikansa mallisuojasi lumihiutaleen mallisen prismaheijastimen. Heijastin on käytössä erityisesti Pohjois-Euroopassa   

Missä muualla käytetään heijastimia?

Jalankulkijan heijastimia on käytetty pääasiassa Pohjoismaissa, mutta niiden käyttö on lisääntynyt myös muualla. Virossa heijastimen käyttämättömyydestä voi lain mukaan saada jopa sakon. Lähestulkoon kaikki lapset ja yli kaksi kolmasosaa aikuisista käyttää Virossa heijastimia. Suurimpana syynä on vuoden 2011 laki, joka vaatii näiden käyttöä pimeässä ja huonon näkyvyyden tiloissa.

Vaikuttaako heijastinkampanjointi käyttäytymiseen?

On tutkittu, että kampanjointi vähentää liikenneonnettomuuksia 9 %*. Etenkin kampanjoinnin ja valvonnan yhdistelmä toimii. Syy heijastimen käyttämättömyyteen on useimmiten unohdus. Siksi heijastinmuistutus oikea-aikaisesti on toimiva keino.

*Meta-analysis of the effect of road safety campaigns on accidents, AAP 2011