Ajokunto ja ajoterveys

”Ajoneuvoa ei saa ajaa se, jolta sairauden, vian, vamman, väsymyksen tai päihtymyksen vuoksi taikka muusta vastaavasta syystä puuttuu siihen tarvittavat edellytykset.” (Tieliikennelaki, 17 §)

Tieliikennelaki edellyttää, että ajoneuvoa kuljetetaan ajokuntoisena ja -terveenä. Ajokorttilaissa sekä Euroopan Unionin ajokorttidirektiivissä on tarkempia määräyksiä kuljettajan ajoterveydestä.

Ajokunto

Ajokunnolla tarkoitetaan kehon ja mielen hetkellistä tilaa, johon vaikuttavat esimerkiksi:

• väsymys
• päihteet
• korkea kuume
• tilapäinen lääkitys
• tai jopa voimakas tunnereaktio.

Kuljettajan tulee itse tarkkailla ajokuntoaan. Autoa ei pidä lähteä ajamaan, jos olo tuntuu normaalista poikkeavalta, väsyneeltä tai tokkuraiselta.

Viisi vinkkiä ajokunnon huoltoon

• Ota ajokunnon tunnustelu tavaksi. Aja vain ajokuntoisena. Tarkkaile kuljettajan vointia myös matkustajana.
• Vältä väsymys ajossa nukkumalla matkaa edeltävänä yönä vähintään 6 tuntia. Ota tarvittaessa torkut ennen matkaa. Huomioi, että esimerkiksi allergialääkkeet voivat väsyttää.
• Tauota riittävästi ja huomioi taukotahti myös matkasuunnitelmassa.
• Vältä ajamista sairaana. Kipeänä levätään. Myös tunnekuohut vaikuttavat ajokuntoon – älä pura stressiä tai pahaa mieltä liikenteessä. Esimerkiksi riidan jälkeen mieli kuohuu, eikä kuljettajan tarkkaavaisuus välttämättä ole silloin liikenteessä.
• Kun ajat, et ota. Muista, että alkoholi voi vaikuttaa ajokuntoon vielä seuraavanakin päivänä esimerkiksi väsyttämällä. Myös monet lääkkeet ja alkoholi sopivat huonosti yhteen.

Liike ajotauoilla ylläpitää ajokuntoa

Etenkin pidemmillä matkoilla autossa istutaan usein pitkään samassa asennossa, mikä heikentää aineenvaihduntaa ja hidastaa lihasten verenkiertoa. Liikkumattomuus rasittaa myös lihaksia, jalat saattavat turvota ja selkä sekä niska- ja hartiaseutu voivat jäykistyä. Pieni liikuntatuokio vaikuttaa heti myönteisesti: aivot virkistyvät ja keskittymiskyky ja vireystila paranevat. Katso videolta muutama helppo taukojumppaliike, joita kannattaa toistaa jokaisella pysähdyksellä.

Ajoterveys

Ajoterveyteen vaikuttavat tietyt sairaudet sekä niiden hoitamattomuus tai saavutettu hoitotasapaino. Muutos ajoterveydessä voi tapahtua kertaheitolla tai pidemmällä aikavälillä ja vaikutus ajamisen turvallisuuteen voi olla väliaikaista tai pysyvää. Ajoterveyteen vaikuttavia sairauksia ovat esimerkiksi

• epilepsia,
• diabetes,
• sydän- ja verisuonisairaudet sekä
• muistisairaudet.

Tarkempi listaus ajoterveyteen vaikuttavista sairauksista sekä yleistä tietoa ajoterveydestä löydät Traficomin Ajokortti-info-sivustolta (Avautuu uuteen ikkunaan). Sivustolla kerrotaan myös milloin ajokortin hankkimisen (Avautuu uuteen ikkunaan) ja uudistamisen (Avautuu uuteen ikkunaan) yhteydessä tarvitaan lääkärinlausunto.

Käytännössä raja ajokunnon ja ajoterveyden välillä on häilyvä. Esimerkiksi kuljettajan väsymys voi olla seurausta tilapäisestä vireystilaan vaikuttavasta tekijästä, kuten pitkästä valvomisesta. Toisinaan taustalla voi olla jokin sairaus, kuten uniapnea.

Ajoterveys koskettaa kaikenikäisiä kuljettajia

Terveysongelmat ovat yleisiä taustatekijöitä kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa. Nuoremmilla kuljettajilla korostuvat päihde- ja mielenterveysongelmat yhtenä onnettomuuteen vaikuttaneena tekijänä. Vanhemmilla kuljettajilla korostuvat sydän- ja verisuoniperäiset sairauskohtaukset. Ne yleistyvät jo keski-iässä. Ammattikuljettajien keskuudessa esiintyy paljon uniapneaa, joka hoitamattomana kasvattaa riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin. Monisairastavuus kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa on yleistä. 

Yksittäinen sairaus ei usein vielä heikennä ajokykyä, kun sitä hoidetaan. Lääkkeet ovat usein osa hyvää hoitoa. Osa lääkkeistä auttaa ylläpitämään ajokykyä. Jotkut lääkkeet vaikuttavat haitallisesti ajamiseen. Esimerkiksi monet rauhoittavat lääkkeet sekä unilääkkeet lisäävät rattiin nukahtamisen riskiä. Lääkärin ohjeita ajamisesta on aina noudatettava. Myös apteekista saa neuvoja lääkkeiden vaikutuksista ajamiseen.

Lääkäri arvioi ajoterveyttä ja pyrkii edistämään ajokykyä

Lääkäri arvioi sairauksien, lääkkeiden ja niiden yhteisvaikutuksen merkityksen autolla ajamisen turvallisuuteen. Ajoterveyttä ei arvioida pelkästään ikään sidotuissa lääkärintarkastuksissa ajokorttia varten. Yksi lääkärin tehtävistä on arvioida sairauksien ja lääkkeiden kokonaisvaikutusta ajamisen turvallisuuteen. Ajoterveyttä on tarkasteltava jokaisessa potilaskohtaamisessa, jos terveydentila niin vaatii.

Kun kyse on lyhytkestoisesta, alle kuuden kuukauden ajokyvyttömyydestä, lääkäri määrää ajokieltoon ja merkitsee tiedon potilaskertomukseen. Kun ajokyvyttömyys kestää vähintään kuusi kuukautta ajoterveyden takia, ei merkintä potilaskertomukseen riitä. Lääkäri on velvollinen ilmoittamaan asiasta myös poliisille.

Lääkärille menoa ei tule välttää ajokortin menettämisen pelossa.

Moni sairaus on hoitamattomana liikenteessä haitallisempi kuin oikein hoidettuna. Kun sairautta hoidetaan hyvin, on mahdollista välttyä erilaisilta lisäsairauksilta, jotka entisestään heikentävät ajoterveyttä. Lääkkeet tulee ottaa ajallaan ja lääkärin ohjeiden mukaan. Jos lääkkeen käyttö ei luonnistu (esimerkiksi se tuntuu epäsopivalta tai on liian kallis), tulisi asia ottaa puheeksi lääkärin kanssa. Vaihtoehtoisia hoitomuotoja saattaa olla.

Joskus sen arvioiminen, milloin sairaus muuttuu potilaalla liikenteessä vaaralliseksi, voi olla vaikeaa. Silloin päätöksenteon tueksi tarvitaan lisätutkimuksia ja mahdollisesti ajamisen arviointia liikenteessä tai suljetulla alueella.

Suomen Liikennelääketieteen yhdistys (Avautuu uuteen ikkunaan) edistää lääkäreiden liikennelääketieteen osaamista. Joidenkin yliopistosairaaloiden yhteydessä on myös ajopoleja, jotka tarjoavat terveydenhuollon ammattilaisille konsultaatioapua kaikkein haastavimpiin arviointitilanteisiin.

Jos läheisen ajoterveys huolettaa – puutu siihen

Jos läheisen ajoterveys huolettaa, se kannattaa ottaa puheeksi. Puuttuminen voi estää isomman mittaluokan vahingot myöhemmin.

Poliisi ja Liikenneturva ovat yhdessä tuottaneet aiheeseen liittyvän videon, joka on julkaistu Poliisitubessa.  (Avautuu uuteen ikkunaan)Katso video alta.

Kuljettaja ja läheiset ajoterveyden tarkkailijoina

Aina ei kuljettaja itse huomaa ajoterveydessä tapahtuvia muutoksia. Tällöin läheisten merkitys korostuu. Esimerkiksi muistisairauksissa tai hitaasti etenevissä silmäsairauksissa kuljettaja ei usein huomaa muutosta ja tilanne voi tulla yllätyksenä esiin tutkimusten yhteydessä.

Jos olo on huono tai heikottaa, ei missään nimessä pidä lähteä itse ajamaan, vaikka kohteena olisikin terveyskeskus tai sairaala. Jokaisen on puututtava, jos läheinen on lähdössä ajamaan huonovointisena tai sairaana. Jos ei itse voi olla kuskina, soitetaan taksi. Hätätilanteessa on soitettava 112:een ja hälytettävä ambulanssi paikalle.

Liikenneturvan Ikäkuljettajan itsearviointi -oppaan avulla ikääntynyt kuljettaja voi arvioida oman ajamisen sujumista ja hälyttäviä merkkejä. Oppaan voi tilata ilmaiseksi tai sitä voi selata verkossa (PDF) ja tulostaa itselleen. Oppaassa on myös vinkkejä ajokyvyn ylläpitämiseen.

Autolla ajamisen lopettaminen terveydellisistä syistä

Ajoterveyden heikentyessä on hyvä pohtia jo etukäteen arjen sujumista autolla ajamisen lopettamisen jälkeen. Eritoten alueilla, joissa ei ole toimivaa julkista liikennettä ja välimatkat ovat pitkät, monelle oma auto on väline, jota tarvitaan itsenäiseen liikkumiseen ja arjesta selviytymiseen. Uusi autoton elämänvaihe voi tarkoittaa julkisen liikenteen käytön opettelua, muuttamista lähemmäs palveluja, uuteen ammattiin kouluttautumista tai puolison tai lähipiirin kyyteihin turvautumista.

Läheisten kanssa keskustelu voi auttaa ratkaisujen löytämisessä. Erityisen tärkeää keskustelu lähipiirin kanssa on silloin, kun sairaus nakertaa omaa harkintakykyä. Yhdessä voi keskustella esimerkiksi siitä, miten läheisten tulee toimia, jos kielloista huolimatta on aikeissa lähteä ajamaan.

Kun kuljettajan ajoterveys huolettaa

Kun läheisesi tai muun tuntemasi kuljettajan ajoterveys huolestuttaa, voit toimia esimerkiksi seuraavasti

• Pyri ensi sijassa ohjaamaan hänet käymään lääkärissä. 
• Jos lääkärille ohjaaminen ei tuota tulosta tai epäilet, etteivät ongelmat tule vastaanotolla esiin ota yhteys hänen hoidostaan vastaavaan tahoon. Pyydä, että saat keskustella lääkärin kanssa. Lääkäri ei voi kertoa kuljettajan terveydestä ilman tämän lupaa, mutta hän voi mahdollisesti kuulla sinun havainnoistasi. Omaisten havainnot koetaan usein hyödyllisinä ajoterveyden arvioimisessa. 
• Ehdota, että menet mukaan lääkärikäynnille. Siinä yhteydessä voit tuoda esille omia havaintojasi ja kuulet, miten lääkäri arvioi terveydentilan vaikutuksia ajoterveyteen.
• Tee kuljettajasta huoli-ilmoitus hyvinvointialueen tai kunnan ohjeiden mukaisesti.
• Myös potilasjärjestöt, kuten Muistiliitto tarjoavat neuvontaa ja tukea.
• Jos henkilö lähtee ajamaan ja on selvästi vaaraksi liikenteessä terveydentilansa tai päihtymyksen takia, ilmoita asiasta hätäkeskukseen. Muussa tapauksessa voit myös ilmoittaa epäilystäsi ajoterveyden puutteista alueen poliisilaitokselle.

Ajamisen lopettaminen on monelle suuri elämänmuutos, eikä ratkaisujen tekeminen ole helppoa. Jos muutos on vaikea, henkisen tuen tarjoaminen on olennaista. Kuljettajalla voi olla monia huolia, joihin suhtautuminen ymmärtäväisesti ja ratkaisukeskeisesti voi auttaa häntä näkemään myös positiivisia puolia uudessa identiteettissään ajamisen lopettaneena henkilönä. Samassa tilanteessa olevien vertaisten rohkaisevat sanat ja lähipiirin aktiivinen osallistuminen kulkumahdollisuuksien selvittämiseen sekä kyytiavun tarjoaminen voivat merkitä paljon. Monet kunnat tarjoavat palveluina esimerkiksi joukkoliikenteen käytön opastusta ikäihmisille tai työvoimaneuvontaa työikäisille. Myös potilasjärjestöistä saa neuvoja ja tukea.