Liikennesäännöt ja liikennemerkit
Suomessa liikennesäännöt määritellään tieliikennelaissa. Liikenteenohjauslaitteet, eli liikennevalot, liikennemerkit sekä tiemerkinnät, ja niiden selitykset löytyvä tieliikennelain säädösliitteestä. Liikennevalvonnasta vastaa poliisi.
Tieliikennelaki määrää liikennesäännöt Suomessa. Laissa käsitellään muun muassa tienkäyttäjän velvollisuudet ja vastuut. Tieliikennelain noudattamista valvoo poliisi (Avautuu uuteen ikkunaan). Myös Rajavartiolaitos ja Tulli valvovat tieliikennelain noudattamista toimialueillaan. Liikennerikkomuksista määrättävät liikennevirhemaksut on säädetty tieliikennelain 6 luvussa. Liikennevirhemaksu on kiinteä rahallinen rangaistus eri rikkomuksista, jotka laissa on lueteltu. Autoilijalle ja moottoripyöräilijälle liikennevirhemaksut vaihtelevat eri teoista sadasta kahteen sataan euroon. Pyöräilijälle liikennevirhemaksu on 40 euroa ja jalankulkijalle 20 euroa. Mopoilijalle liikennevirhemaksun suuruus on puolestaan sata euroa.
Tieliikennelain rikkominen voidaan katsoa myös liikenteen vaarantamiseksi tai törkeäksi liikenteen vaarantamiseksi. Niistä samoin kuin rattijuopumuksesta on säädetty rikoslain 23 luvussa. Näistä rangaistus on yleensä sakko, jonka rahallinen määrä riippuu henkilön tuloista. Poliisin sivuilta löytyvän sakkolaskurin avulla voi laskea rangaistuksen suuruuden muutamissa yleisimmin esiintyvistä liikennerikkomuksista.
Ajantasaisen tieliikennelain löydät finlex-verkkopalvelusta. (Avautuu uuteen ikkunaan) Tieliikennelainsäädäntöä koskevista asioista vastaa liikenne- ja viestintäministeriö. (Avautuu uuteen ikkunaan)
Keskeisimmät väistämissäännöt voit käydä läpi Tunne liikennesäännöt -sivulla.
Liikennemerkit
Liikennemerkit ovat yleisin liikenteen ohjaustapa. Merkkien ulkoinen olemus, väri ja muoto, kertovat millaista sanomaa tienkäyttäjälle halutaan välittää. Kannallaan olevat kolmiot ovat varoitusmerkkejä, puna-keltaiset pyöreät merkit kieltävät tai rajoittavat, siniset pyöreät ovat määräysmerkkejä ja seitsemän merkin ryhmä, jossa on eri muotoisia ja värisiä merkkejä, kuuluu etuajo-oikeus ja väistämismerkkeihin.
Lisäksi liikennemerkkeihin kuuluu ohje- ja opastusmerkkejä sekä lukuisa määrä lisäkilpiä.
Suomessa liikennemerkit määritellään tieliikenneasetuksessa. Maanteillä käytetyistä liikennemerkeistä vastaa Väylä.
Liikennemerkkien kuvat löydät Väylän verkkosivuilta (Avautuu uuteen ikkunaan).
Liikennemerkkien selitykset löytyvät Finlex-palvelusta tieliikennelain liitteestä 3.1. (Avautuu uuteen ikkunaan)
Liikennemerkkien selitykset luokittain:
- Varoitusmerkkiä käytetään osoittamaan tiessä olevaa liikenteelle vaarallista kohtaa tai tieosuutta. Varoitusmerkki on yleensä tasasivuisen kolmion muotoinen. Sen kärki on suunnattu ylöspäin ja sen reunat ovat punaiset. Merkin keskustassa on keltaisella pohjalla vaaran laatua osoittava kuvio. Tutustu varoitusmerkkeihin (Avautuu uuteen ikkunaan).
- Etuajo-oikeutta tai väistämisvelvollisuutta osoittaviin merkkeihin kuuluu myös niin sanottu kärkikolmio, joka osoittaa väistämisvelvollisuuden risteyksessä. Tutustu etuajo-oikeus- ja väistämismerkeihin (Avautuu uuteen ikkunaan).
- Kieltoa tai rajoitusta osoittava merkki on yleensä ympyrän muotoinen ja punareunainen. Tutustu kielto- ja rajoitusmerkkeihin (Avautuu uuteen ikkunaan).
- Määräystä osoittava merkki on ympyrän muotoinen. Siinä on valkoinen reunus ja sinisellä pohjalla määräystä kuvaava valkoinen kuvio. Tutustu määräysmerkkeihin (Avautuu uuteen ikkunaan).
- Suorakaiteen muotoisilla sääntömerkeillä annetaan sääntöjä tienkäyttäjille sekä osoitetaan tienkohta, jossa merkkiin liittyvää liikennesääntöä sovelletaan. Esimerkiksi suojatiemerkki on sääntömerkki, jonka säännöt koskevat sekä jalankulkijaa että ajoneuvon kuljettajaa. Tutustu sääntömerkkeihin (Avautuu uuteen ikkunaan).
- Tiellä kulkevan opastusta ja suunnistusta varten käytetään opastusmerkkejä, joiden pohjaväri on usein sininen ja tekst valkoinen. Tutustu opastusmerkkeihin (Avautuu uuteen ikkunaan).
Liikennemerkin lisäkilvet
Lisäksi on olemassa erilaisia lisäkilpiä (Avautuu uuteen ikkunaan). Liikennemerkin alapuolella voidaan käyttää suorakaiteen muotoista lisäkilpeä, jos liikennemerkin tarkoitusta tai kohdetta täytyy selventää. Lisäkilpeä voidaan käyttää myös merkin vaikutusalueen tai voimassaoloajan määrittelemisessä ja vaikutuksen rajoittamisessa.
Pysäköinti
Taajamien liikenneympäristöä, taajamien liikennemerkkejä, paikkakohtaisia liikenneratkaisuja ja tien kunnossapitoa koskevista asioista vastaa oman kunnan liikennesuunnittelu. Kunnallinen pysäköinninvalvonta valvoo myös pysäköintikieltojen noudattamista. Kunnalliseen pysäköinninvalvontaan kannattaa olla yhteydessä, jos jokin pysäköintiin liittyvä asia askarruttaa.
Yksityiselle alueelle pysäköinti ilman kiinteistön omistajan tai -haltijan lupaa on kielletty. Yksityiselle alueelle pysäköintiä valvovat usein yksityiset pysäköinnin valvojat. Virheellisestä pysäköinnistä yksityiselle alueelle seuraa yleensä yksityisen pysäköintiä valvovan yrityksen määräämä valvontamaksu, jonka suuruudesta ja ohjeista on ilmoitettu pysäköintipaikan yhteydessä.
Tutustu tarkemmin pysäköintiin liittyviin kysymyksiin.
Tiemerkinnät
Tiemerkinnöistä, kuten sulkuviivoista tai suojatiemerkinnästä, on säädetty tieliikennelain säädösliitteessä.
Ohjeistuksen yleisimmistä tiemerkinnöistä löydät Väylän sivuilta (Avautuu uuteen ikkunaan).
Liikenneasioihin liittyviä hyödyllisiä lisätietoja
Ajokortteja, rekisteröintiä, ajoneuvotekniikkaa ja kuljettajakoulutusta koskevissa kysymyksissä vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. (Avautuu uuteen ikkunaan)
Yleisten teiden kunnossapitoa sekä ympäristöä ja väyläsuunnittelua koskevissa kysymyksissä vastaa Väylävirasto (Avautuu uuteen ikkunaan).
Autokouluja ja uuden kuljettajan koulutusta koskevissa kysymyksissä vastaa Suomen autokoululiitto. (Avautuu uuteen ikkunaan)
Ajoneuvovakuutuksia ja korvauksia koskevissa kysymyksissä vastaa Liikennevakuutuskeskus. (Avautuu uuteen ikkunaan)
Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat suorittavat tie- ja maastoliikenneonnettomuuksien tutkintaa. Onnettomuustietoinstituutti (Avautuu uuteen ikkunaan) toimittaa tutkijalautakunta-aineistosta muun muassa vuosittaisia raportteja ja tietopalvelua.