Ajokorttilaki ei tullut valmiiksi – turvallisuutta parantavat keinot on silti otettava käyttöön
Hallituskauden lähetessä loppuaan eivät kaikki lakiehdotukset ehdi valmistua. Näin on mitä ilmeisimmin käymässä myös ajokorttilaille. Nuorten liikenneturvallisuustilanne vaatii kuitenkin tekoja – ja pikaisesti. Yksi keino on napsia rusinat pullasta ja hyödyntää jo tehty työ: lakiluonnoksessa esitetyt turvallisuutta parantavat keinot voidaan ottaa käyttöön nykyisessä poikkeuslupajärjestelmässä.
Liikenne- ja viestintäministeriö käynnisti ajokorttilain valmistelun vuonna 2021. Tarkoitus oli korjata vuoden 2018 ajokorttilain aiheuttamia ongelmia, joista yksi merkittävin oli ajokorttilain yhteydessä muuttunut ikäpoikkeusluvan saamisen ehtojen lieventäminen, ja siitä seuranneet liikenneturvallisuusongelmat. Poikkeusluvalla henkilöautoja ajavien alaikäisten kuljettajien määrä paisui vuositasolla yli 20 000 nuoreen. Poikkeuslupajärjestelmä ruuhkautui ja viranomaiset kertoivat sen vaativan suuren työmäärän ilman erityistä turvallisuushyötyä. Oli – ja on edelleen – laaja yhteisymmärrys siitä, että nykyinen poikkeuslupajärjestelmä ei toimi.
Tuoreiden uutisten mukaan (Avautuu uuteen ikkunaan) ajokorttilaki ei ehdi valmistua. Tämä tarkoittaa, että ongelmat jäävät ratkaisematta. Toisaalta B-ajokortti-iän säilyttäminen 18 vuodessa on oikea ja vastuullinen päätös. Jää kuitenkin seuraavan hallituksen tehtäväksi toteuttaa ne toimet, joilla nuorten liikenneturvallisuutta saadaan parannettua.
Ajokorttilain valmistelua ei saa heittää hukkaan
Marinin hallituksen esitys ajokorttilaiksi sisälsi turvallisuuden kannalta myös hyviä oivalluksia. Tätä työtä ei kannata haaskata. Sen sijaan, että ajokorttilaki avataan uudelleen, voisimme toimia jo nykyisen poikkeuslupajärjestelmän puitteissa ja hyödyntää siinä pitkään punnitun lakiesityksen turvallisuutta parantavia ehdotuksia. Nykyinen lainsäädäntö antaa meille tämän mahdollisuuden.
Voimassa olevaan ajokorttilakiin on kirjattu: Poikkeuslupapäätökseen voidaan liittää ehto kuljetuksista, joihin poikkeuslupa oikeuttaa ennen säädetyn vähimmäisikävaatimuksen täyttymistä (Ajokorttilaki 97 § 3 mom). Lainsäätäjä on siis antanut viranomaiselle oikeuden asettaa poikkeuslupaan ”ehtoja kuljetuksista”. Yksi ilmeisimmistä olisi rajoittaa alaikäisten kuljettajien yöaikaista ajamista. Myös valvontaa on ajateltu. Laissa sanotaan, että: poikkeuslupapäätös on pidettävä ajettaessa mukana ja pyydettäessä esitettävä poliisille tai muulle liikenteen valvojalle.
Turvallisuutta parantavat keinot on otettava käyttöön välittömästi
Pöydälle jäänyt hallituksen esitys ajokorttilaiksi pyrki tasapainottamaan lain päätavoitteen, eli liikenneturvallisuuden parantamisen, ja nuorten liikkumistarpeen. Ajokortti-ikä olisi käytännössä laskenut 17 vuoteen, mutta alaikäisten kuljettajien ajamiseen oli tarkoitus liittää rajoituksia. Näistä sekä yöajon että kyydissä olevien rajoittaminen olivat merkittävimmät ja perustellut.
Etenkin yöajon rajoittamista pidettiin tarkkarajaisena ja toimivana liikenneturvallisuustoimena. Tiedämme, että nuorten riskit joutua liikenneonnettomuuteen ovat edelleen suurimmat yöaikaan. Yöaikaan tarve liikkua kouluun, työhön tai harrastuksiin on myös vähäinen. Rajaamalla yöaika ajo-oikeuden ulkopuolelle voitaisiin tehokkaasti estää nuorille tyypillisiä onnettomuuksia, joissa on usein mukana myös päihteitä, ylinopeutta ja toisia nuoria matkustajina.
Vaikeampi toimi oli lakiesityksessä esitetty alaikäisen kuljettajan matkustajamäärän rajoittaminen yhteen kanssamatkustajaan. Liikenneturva ja monet toimijat olisivat toivoneet, että tähän olisi tehty huoltajan osalta loivennus. Näin alaikäinen kuljettaja olisi voinut saada ajoharjoitusta valvotusti. Nyt olisi punnittava, onko tämä sellainen ehto, jonka voi liittää jo nykyiseen poikkeuslupaan?
Alaikäisille kuljettajille oli tulossa lisäksi nuoren kuljettajan merkki, joka helpottaisi muun muassa poliisivalvontaa. Ajan myötä fyysisen merkin rinnalle olisi kehitetty digitaalisia keinoja. Tätä kehitystyötä tulisi silti jatkaa. Kun ajokorttilakia kiirehdittiin kohti eduskuntaa, korostettiin ettei aikaa ollut digitaalisille järjestelmähankkeille. Tarve ei kuitenkaan ole kadonnut mihinkään ja työtä tulisi jatkaa.
Lisäksi Poliisihallitus nosti esiin tarpeen punnita tarkemmin ajo-oikeutta hakevan aiempia ajorikkomuksia sekä terveysperusteita. On selvää, että poikkeuslupia ei tulisi myöntää riskikuljettajille. Voidaanko tällekin näkökulmalle tehdä jotain lähitulevaisuudessa?
Liikenneturvan mielestä kaikki nämä turvallisuustoimet tulisi nyt nostaa osaksi nykyistä poikkeuslupajärjestelmää. Poikkeusluvista on tehtävä jälleen nimensä mukaisia: tarveharkinnan kautta myönnettyjä rajoitettuja lupia kuljettaa henkilöautoa alaikäisenä. Alaikäisille myönnettyihin lupiin voidaan ja tulisi liittää turvallisuutta lisääviä elementtejä ja toimeen tulisi ryhtyä heti.
Kuljettajakoulutusta tarvitaan lisää
Nyt pöydälle jääneeseen ajokorttilakiin oli kirjattu myös maltillinen määrä lisää kuljettajakoulutusta. Huoli riittävästä koulutuksesta ja liikenneopettajien mahdollisuuksista tehdä työnsä hyvin ei ole kadonnut mihinkään. Vuoden 2018 ajokorttilaki teki kaikkensa painaakseen ajokorttien hintoja alas, mikä käytännössä tarkoitti usein koulutuksesta vähentämistä. Samalla muutos vei liikenneopettajilta mahdollisuudet varmistaa, että kuljettajatutkinnon suorittavilla on riittävän turvalliset edellytykset toimia kuljettajana liikenteessä.
Ilman ajokorttilain avaamista kuljettajakoulutusta ei saada lisättyä, mutta muitakin keinoja on. Liikenneturva on esittänyt, että kuljettajatutkintoon kuuluva riskientunnistamiskoulutus siirrettäisiin toteutettavaksi vasta ajokokeen jälkeen. Tällä hetkellä jakso toteutetaan ennen ajokoetta, jolloin suurimmalla osalla oppilaista aika kuluu kokeeseen valmistautumiseen ja keskittyminen riskien tunnistamiseen jää vähemmälle. Siirtämällä riskientunnistuksen paikkaa inssin jälkeiseen aikaan, nuori voi saada koulutuksesta enemmän irti. Ajo-oikeuden saisi kuitenkin vasta, kun koulutusjakso on suoritettu.
Nuorten vakavissa onnettomuuksissa ei yleensä ole ongelmana asiat, joita teoria- tai ajokokeessa pitää osata, vaan taustalla on usein tahallista riskinottoa tai puutteellista riskientunnistusta. Uudelleenjärjestely pitäisi ajokortin suorittamisen edelleen yksivaiheisena, eikä muutos lisäisi merkittävästi hallinnollisia toimia. Ratkaisu olisi käytännössä ilmainen.
Jokainen tieliikennekuolema on liikaa
Kaikessa liikennepoliittisessa päätöksenteossa tulee muistaa niin Suomen kuin EU:n tavoite puolittaa liikennekuolemien määrä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2020 tasosta. Tällä hetkellä Suomessa liikenneonnettomuuksissa menehtyy vuosittain noin 40 nuorta (15–24-vuotiasta). Joka neljäs tieliikenteessä vahingoittunut on nuori.
Suomessa nuorten liikenneturvallisuus ei ole kehittynyt toivotulla tavalla – tai edes muun Euroopan tahdissa. Kun vertaillaan nuorten liikennekuolemien määrää, Suomessa vähenemä on heikompaa kuin Euroopassa yleisesti. Suomessa nuorten ikäryhmän suhteellinen osuus kaikista liikenteessä tapahtuneista vakavista loukkaantumisista on myös Euroopan suurin.
Ajokorttilaki on yksi merkittävimmistä keinoista parantaa nuorten liikenneturvallisuutta ja yksi isoimmista liikenneturvallisuuden interventioistamme. On todennäköistä, että ajokorttilaki avataan uudelleen seuraavalla vaalikaudella, kun uusi ajokorttidirektiivi saadaan EU:sta kansalliseen toimeenpanovaiheeseen. Esitystä ajokorttidirektiivistä odotetaan maaliskuun 2023 alkuun.
Direktiivistä tai seuraavana vaalikautena avattavasta ajokorttilaista huolimatta meidän tulisi tehdä liikenneturvallisuutta parantavia toimia nykyiseen poikkeuslupajärjestelmään heti. Nykylainsäädäntö antaa siihen jo mahdollisuudet, joten pistetään toimeksi.
