Liikenneturvan lausunto luonnoksesta valtakunnalliseksi nuorisotyön ja -politiikan ohjelmaksi 2024-2027

Hallitus on hallitusohjelmassa asettanut liikenneturvallisuuden parantamisen tavoitteeksi, ettei Suomessa tapahdu liikennekuolemia vuonna 2050. Tämä kirjaus on linjassa kansainvälisen liikenteen nollavisiotavoitteen kanssa, jonka mukaan kenenkään ei pitäisi kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä. Jotta tähän tavoitteeseen päästään on toimittava nyt.

Vuosittain Suomen tieliikenteessä menehtyy keskimäärin yhä 40 ja loukkaantuu yli 1 100 nuorta 15-24-vuotiasta. Nuorten kuljettajien kuolemanriski on muuta väestöä suurempi. Meillä ei ole varaa menettää yhtäkään nuorta liikenteessä. Edistämällä nuorten hyvinvointia ja terveyttä ja vähentämällä eriarvoisuutta vahvistetaan myös liikenneturvallisuutta.

Liikenne on osa jokaisen nuoren elämää. Nuoruuteen kuuluvat suuret elämänmuutokset ja itsenäistyminen. Nuoret alkavat kantaa liikenteessä entistä enemmän vastuuta omasta ja muiden tielläliikkujien turvallisuudesta, oli kyse sitten moottoriajoneuvon kuljettamisesta tai omin voimin liikkumisesta.

Liikenneturvan mielestä on tärkeää, että laajasti nuorten terveyteen ja turvallisuuteen vaikuttava liikenneturvallisuus tulee huomioiduksi ja mainitaan valtakunnallisessa nuorisotyön ja -politiikan ohjelmassa.

Korin 1 ensimmäinen tavoite on Nuori voi hyvin koulussa ja oppilaitoksessa. Koulumatkat ovat tärkeä osa koulupäiviä ja niillä on merkitystä nuorten hyvinvointiin. Liikenneturva ehdottaa, että myös koulumatkat huomioidaan ohjelmassa esimerkiksi seuraavasti: ”Edistetään turvallisia koulumatkoja toteuttamalla säännöllistä liikennekasvatusta sekä perusopetuksessa että toisella asteella ja tekemällä yhteistyötä nuorten lähiaikuisten kanssa”.

Kiitämme, että korissa 2 on nostettu keskiöön nuorten mielen hyvinvointi, sillä se on merkittävä tekijä nuorten liikenteessä tapahtuvien henkilövahinkojen ehkäisyssä. Onnettomuustietoinstituutin (OTI) nuorisoraportin (2021) mukaan nuorten kuljettajien riskikäyttäytymiseen liikenteessä liittyi usein laajemmin vaikea elämäntilanne ja terveydentilan haasteet kuten esimerkiksi mielenterveysongelmat.

Onnettomuustutkijalautakunnat esittävät yhtenä onnettomuuksia ennalta ehkäisevänä keinona nuorten mielenterveyspalveluiden kehittämistä. Käytännössä tämä tarkoittaisi esimerkiksi nuorten ohjaamista mielenterveyttä tukevaan hoitoon sekä hoidon ja kuntoutuksen kehittämistä. Oikea-aikainen pääsy laadukkaisiin mielenterveyspalveluihin lisää nuorten itsensä lisäksi muiden tiellä liikkujien turvallisuutta.

Korissa 3 huomioidaan nuorten turvallisuus tavoitteessa 7 Nuorten turvallisuuden tunne ja turvallisuus vahvistuvat. Kiitämme, että Ankkuritoiminnan kehittäminen on kirjattu yhdeksi toimenpiteeksi. Liikenneturva ehdottaa, että tavoitteen 7 alle lisätään seuraava kirjaus: ”Nuorten liikenneturvallisuutta parannetaan vahvistamalla tavoitteellista ja pitkäjänteistä liikennekasvatusta peruskoulussa sekä erityisesti toisen asteen oppilaitoksissa.”

Lisäksi kiitämme, että korissa kolme on myös huomioitu nuorten osallisuus etenkin valtionhallinnon tasolla.

Ohjelmassa todetaan, että ”Noin 40 prosentilla oppilaista fyysinen toimintakyky on tasolla, joka vaikeuttaa arjessa jaksamista”. Kävelyn ja pyöräilyn lisääminen on yksi ratkaisu tähän. Se kuitenkin edellyttää, että omin voimin liikkuminen on turvallista. Meidän on tärkeää kuulla nuorten näkökulmaa liikennejärjestelmän suunnittelussa. Liikenneturva ehdottaa, että tavoitteessa 6 ”Nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon vahvistuvat” lisätään myös nuorten osallistuminen liikennesektorin päätöksentekoon.

Helsingissä 26.1.2024
Hanna Rutila
Suunnittelija, Liikenneturva