Siirry sisältöön
Auto vetisellä tiellä.

Ei laskettu maanteiden nopeuksia – mitä sitten tehdään? 

Väylävirasto on päättänyt, ettei se anna uutta nopeusrajoitusohjetta. Ohje olisi laskenut nopeuksia joillain tieosuuksilla ja sen arvioitu liikenneturvallisuusvaikutus olisi ollut, että noin 4 ihmishenkeä olisi säästynyt vuosittain.  

Hallitusohjelmassa Suomi on sitoutunut visioon tieliikenteestä, jossa kukaan ei kuole tai loukkaannu vuonna 2050. Valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan on kirjattu konkreettisempi lyhyen aikavälin tavoite vähentää liikennekuolemien määrä alle 100 liikennekuolemaan vuoteen 2030 mennessä. Viime vuonna Suomen tieliikenteessä menehtyi 183 ihmistä.  

Turvallisuustavoitteen saavuttamiseksi pitää tehdä aktiivista työtä. Liikenne- ja viestintäministeriön johdolla tehdyssä liikenneturvallisuusstrategiassa onkin kirjattu kymmeniä keinoja, miten päästää kohti tavoitetta. Yksi näistä toimenpiteistä oli nopeusrajoitusohjeen päivitys. Kun toimenpidettä ei toteuteta, on sen tilalle etsittävä uusi keino. 

Luontevinta olisi, että tässä tapauksessa toimenpide löytyisi maantieliikenteen väylien parantamisesta. Väylä arvioi, että nopeusrajoitusten maltillinen laskeminen olisi pelastanut vuodessa noin 4 ihmisen hengen. Toimi olisi myös ollut valtiolle käytännössä ilmainen. Nyt tarvitaan siis samantasoinen toimi, jonka laskennallinen vaikutus voidaan todentaa Väylän jo 30 vuotta käyttämällä Tarva-järjestelmällä (Avautuu uuteen ikkunaan).  

Teiden kunto tulee heikkenemään 

Väylän perustelu keskeyttää tutkittuun tietoon perustunut* liikenneturvallisuushanke oli tulkinta palautteesta, että liikenneturvallisuustavoitteet tulee saavuttaa muilla keinoin. Lausuntopalautteissa esitetty pääasiallinen ”muu keino” oli tiestön kunnon parantaminen, joka onkin kannatettava toimi. Mutta tiestön kuntoa edistävässä valtakunnallisessa Liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitystyössä on kuitenkin tullut esiin realismi. 

Suomen teiden kunto pikemminkin heikkenee kuin paranee tulevaisuudessa. Korjausvelka kasvaa tulevaisuudessa yli 2 miljardista yli 5 miljardiin. Tämän suuntainen kehitys on jatkunut jo pitkään, eivätkä Venäjän hyökkäysota ja Suomen talouden vaikeudet helpota tilannetta. Lausuntokierroksen ”muu toimi” ei ole uskottava. 

Olemassa olevia toimia käyttöön – sähköpotkulautailijoille promilleraja 

Toinen vaihtoehto on tietysti, että korvaava liikenneturvallisuustoimi löydetään jostain muualta liikenteestä. Olisi varmasti houkuttelevaa esimerkiksi viitata tuoreisiin sähköpotkulautaonnettomuuksiin ja todeta, että tuleva promilleraja olisi tämä korvaava toimi. Sähköpotkulautaonnettomuuksien ennaltaehkäisy (jota tehdään nyt jälkijunassa) on kuitenkin jo sovittu toimi, jolla ei oikeastaan päästä lähemmäs tavoitetta. Koska liikenneturvallisuusstrategian toimet on suunniteltu koskemaan kaikkia liikkumismuotoja, on luontevaa etsiä korvaavaa toimea moottoriliikenteestä.  

Uusia toimia tarvitaan – 17-vuotiaiden poikkeuslupakuljettajien yöajokielto käyttöön 

Lisäksi mieleen tulee toinen ilmeinen ja yhä käyttämätön turvallisuustoimi. Se olisi ilmainen, suunnattu henkilöautoihin, tarkkarajainen, pitkälle valmisteltu ja vieläpä tutkimustiedon tukema sekä muiden maiden esimerkin mukainen. Lisäksi tämä toimi olisi valmis päätettäväksi vielä tällä vaalikaudella. Tiedätkö jo mistä puhun? Kyseessä on tietysti ajokorttilaki ja erityisesti alaikäisten kuljettajien poikkeuslupiin puuttuminen. (Avautuu uuteen ikkunaan) 

Kun liikenneturvallisuusstrategiaa tehtiin, oli käynnissä myös ajokorttilain uudistus. Siksi ajokorttiasiat eivät olleet osa strategiatyötä, vaikka ajokortti on yksi merkittävimmistä liikenneturvallisuustoimista. Ikävä kyllä ajokorttilaki kuitenkin kaatui loppumetreillä, kun aika loppui kesken. 

Osana edellisen ajokorttilain valmistelua tehtiin perusteltua valmistelua (Avautuu uuteen ikkunaan), miten Suomen poikkeuslupajärjestelmää tulisi kehittää turvallisemmaksi. Ilmeisin toimi oli rajoittaa alaikäisten poikkeuslupakuljettajien yöaikaista ajoa. Meille ei edelleenkään ole yhteiskunnallisesti pakottavaa tarvetta sallia 17-vuotiaiden yöaikaista, riskialttiimpaa, yksin ajamista. Esimerkiksi Tanska on juuri viemässä läpi vastaavaa ehdotusta, jossa alaikäisten yksin ajamista rajattaisiin. 

Jos taloudellisia resursseja liikenneturvallisuuden edistämiseen on niukasti täytyy meidän olla luovia. Ajokorttilain avaaminen on keinoista ilmeisin.  Tartutaan tähän mahdollisuuteen. 

 Käytännössä Liikenneturvan esittämiä toimia, joihin voit palata täältä.  

Pasi Anteroinen
Toimitusjohtaja

*Liikenneturvan lausunto
*Safe System ajattelu ja nollavisio (Avautuu uuteen ikkunaan) (pdf)