Nopeusrajoitus määrittää tien suurimman sallitun nopeuden, mikä perustuu tien liikenne- ja ympäristöolosuhteisiin. Vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa tien leveys, päällyste ja sen kunto, näkemät, liittymien määrä sekä jalankulkijoita ja pyöräilijöitä koskevat liikennejärjestelyt.

Nyt osassa Suomen teistä on aie laskea tätä suurinta sallittua 100 km/h rajoituksesta 80 km/h. Miksi?

Nopeudet eivät laske kaikilla teillä kategorisesti

Suomi on sitoutunut yleiseurooppalaiseen tavoitteeseen puolittaa liikenteen kuolemat ja vakavat loukkaantumiset vuoteen 2030 mennessä vuoden 2020 tasosta. Käytännössä tieliikenteen kuolemien määrän tulisi siis olla alle 100 vuoteen 2030 mennessä.

Myös hallitusohjelmassa on tuoreeltaan sitouduttu edistämään tavoitetta, jossa kukaan ei Suomessa kuolisi tai loukkaantuisi vakavasti vuonna 2050.

Tavoite on kova ja vaatii monia toimia, joita on kirjattu vuoteen 2026 saakka valtakunnalliseen liikenneturvallisuusstrategiaan. Maantieturvallisuuden parantamisen yksi toimenpide on tarkastella satasen rajoituksia kriittisemmin ja nimenomaan turvallisuusnäkökulmasta. Nopeudella on suuri merkitys: 100 km/h nopeudella törmätessä kuoleman todennäköisyys on merkittävästi suurempi kuin 80 km/h nopeudella. Prosentin lisäys keskinopeuteen lisää kuolonkolarin riskiä neljällä prosentilla.

Liikenneturvallisuuden oppeja  on haettu naapurista. Taustalla vaikuttaa Suomen heikko suoriutuminen pohjoismaisten verrokkiemme rinnalla. Niin sanotussa Ruotsin mallissa 100 km/h sallittaisiin vain sellaisilla kaksikaistaisilla teillä, joilla ajosuunnat on rakenteellisesti erotettu.

Tällä hetkellä nopeusrajoituksia suunnitellaan laskettavaksi sekä niillä kapeilla teillä, joilla on kohonnut onnettomuusriski ja vähän liikennettä, että vilkkaiden maanteiden yksittäisillä riskialttiimmilla pätkillä.

Nykyisiin nopeuksiin ei ole varaa

Maantiellä nopeuden on oltava sellainen, että kuljettaja säilyttää ajoneuvon hallinnan ja saa sen pysäytettyä tarvittaessa. Alhaisemman nopeuden edut ovat monet: havaintojen tekemiseen jää enemmän aikaa, pysähtymismatka ja -aika lyhenevät, ajoneuvon hallintamahdollisuudet paranevat ja auton turvatekniikasta on enemmän hyötyä. Lisäksi ohittamisen tarve vähenee, kun nopeudet raskaan liikenteen kanssa ovat samat.  Myös päästöt ja kulutus vähenevät. Rajoitukset ohjaavat tienkäyttäjiä nopeuden valinnassa ja ovat myös yksi elementti, millä ennakoimme toisten toimintaa.

Tällä hetkellä tiestön korjausvelka on 2,4 miljardia ja sen oletetaan kasvavan 5,1 miljardiin. Satasen nopeusrajoitukset edellyttävät teitä, jotka ovat turvallisia ajaa satasen nopeutta. Nyt tilanne ei ole sellainen. Meillä yksinkertaisesti ei ole varaa jokaiseen satasen tiehen.

Alemmat nopeudet ihmisiä varten

Pelkkä nopeusrajoituksen muuttaminen tai nopeuteen vaikuttaminen ei ole ihmelääke. Onnettomuuksien syyt ovat moninaisia ja tyypillisesti puhutaan riskikasaumasta, eli onnettomuuteen taustalla vaikuttavista useista riskitekijöistä. Siksi turvallisuustyössä pyritäänkin löytämään useita eri keinoja parantaa turvallisuutta.

Nopeuden merkitys liikenneturvallisuuteen on kuitenkin kiistaton. Useissa kymmenissä tutkimuksissa on pystytty osoittamaan, että keskinopeuden muutos vaikuttaa suoraan onnettomuuksien määrään.

Nopeusrajoitusten tarkastelu tiekohtaisesti turvallisuuden kannalta on yksi askel kohti turvallisempaa tieliikennettä. Liikenneturvallisuusstrategiassa on kaikkia liikkujia ja liikennemuotoja koskevia toimenpiteitä. Myös autoilijoiden tulee osallistua turvallisuuden eteen tehtäviin talkoisiin.