Nuorten liikenneturvallisuus huolettaa valtaosaa suomalaisista

Nuorten liikenneturvallisuus on teema, joka puhuttaa usein. Liikenneturvan kyselyn (Avautuu uuteen ikkunaan)* mukaan yli kolme neljästä (77 %) suomalaisesta onkin täysin tai jokseenkin sitä mieltä, että nuorten liikenneturvallisuus huolettaa. Nuoret ovat viime vuosien myönteisestä kehityksestä huolimatta yliedustettuina liikenneonnettomuuksissa. Lähes joka kolmas tieliikenteessä vahingoittunut on 15–24-vuotias, ja ikäryhmän liikenneturvallisuus on Suomessa alle EU:n keskitason.

”Nykytilannetta ei voi hyväksyä. Nuorten liikenneturvallisuuden parantamiseksi tarvitaan kunnianhimoisia tavoitteita ja tutkittuun tietoon perustuvia toimenpiteitä. On esimerkiksi todella tärkeää edistää suunnitelmallisen liikennekasvatuksen toteutumista kaikilla kouluasteilla”, sanoo Liikenneturvan toimitusjohtaja Pasi Anteroinen.

Neljä liikenneturvallisuuden parantamiseen käytettyä pääkeinoa ovat infrastruktuuriratkaisut, ajoneuvojen kehittäminen, sääntely lakien ja valvonnan kautta sekä kuljettajan käyttäytymiseen vaikuttaminen. Paras lopputulos saadaan, kun käytetään kaikkia keinoja yhtä aikaa.

”Liikenneturvallisuuden ydin, johon kaikilla keinoilla pyritään vaikuttamaan, on käyttäytyminen. Se lopulta ratkaisee, onko järjestelmä turvallinen. Etenkin nuorten käyttäytymiseen vaikuttavat voimakkaasti sosiaaliset normit, sillä vertaisryhmään kuuluminen on tärkeää. Kun huomioimme käyttäytymiseen vaikuttavien tekijöiden väliset suhteet, voimme monella tasolla toimimalla vahvistaa nuorten liikenneturvallisuutta ja luoda turvallisuutta tukevia normeja. Riskinoton liikenteessä ei tarvitse automaattisesti kuulua nuoruuteen, vaan nuorilla on oikeus suojeluun”, muistuttaa Anteroinen.

Ikäpoikkeuslupa ei saa suomalaisilta laajaa kannatusta

Nykyisen ajokorttilain myötä henkilöauton ajokortin voi saada poikkeusluvalla jo 17-vuotiaana, jos siihen on erityisiä syitä. Liikenneturvan kyselyssä (Avautuu uuteen ikkunaan) vain joka neljäs suomalainen (26 %) oli täysin tai jokseenkin sitä mieltä, että mahdollisuus saada henkilöauton ajo-oikeus 17-vuotiaana on ollut hyvä muutos. Ikäpoikkeuslupa puhutti myös Traficomin webinaarissa (Avautuu uuteen ikkunaan), jossa käsiteltiin nuorten käyttäytymistä ja turvallisuustilannetta liikenteessä.

”Uuden kuljettajan riski liikenteessä on tutkimusten mukaan sitä suurempi, mitä vähemmän hänellä on ikää. Poikkeuslupa on monelle 17-vuotiaalle erittäin tärkeä ja toimiva ratkaisu, mutta prosessia voisi täsmentää helpoilla keinoilla. Poikkeuslupiin liittyviä ehtoja voisi punnita entistä tarkemmin ja samanaikaisesti miettiä sitä, miten nuorta kuljettajaa voisi tukea yhä paremmin. Lisäksi voisi pohtia erilaisten rajoitusten hyödyntämistä”, Anteroinen avaa.

Poikkeuslupapäätökseen voitaisiin esimerkiksi liittää ehto kuljetuksista, joihin lupa oikeuttaa, ennen kuin vähimmäisikävaatimus täyttyy. Nuorta kuljettajaa voitaisiin ohjata myös lainsäädännön ja teknologian avulla. Poikkeuslupaehtoja kiristämällä nuori voisi kerryttää ajokokemusta turvallisemmalla tavalla. Ehdot ja rajoitukset korostaisivat myös sitä, että kyseessä on nimensäkin mukaisesti poikkeuslupa.

”Yksi esimerkki on se, ettei poikkeuslupaa myönnettäisi henkilölle, joka on määrätty ajokieltoon aiemmalla ajokorttiluokalla. Nuorella on jo paljon taitoja turvalliseen liikkumiseen, mutta ikävaiheeseen kuuluva voimakas kehitys aivoissa tuottaa haasteita harkintakykyyn ja tunteiden säätelyyn. Myös vertaisryhmän – esimerkiksi auton täynnä kavereita – merkitys liikennekäyttäytymiseen on usein iso niin hyvässä kuin pahassakin”, Anteroinen toteaa.

*Liikenneturvan kyselytutkimuksen toteutti Liikenneturvan toimeksiannosta Kantar TNS Oy marras-joulukuussa 2020. Siihen vastasi yhteensä 1017 henkilöä, joista autoilijoita oli 81 %.