Nuorten liikenneturvallisuus vaatii panostuksia
Kolme neljästä Liikenneturvan kyselyyn vastanneesta on sitä mieltä, että yhteiskunnan pitäisi tehdä enemmän suojellakseen nuoria liikenteessä. Vaikka vuosi 2022 oli Suomen tieliikenteessä ennätysturvallinen, nuorten osuus kuolonkolareista on hälyttävän korkea: jopa 40 prosenttia henkilöauton matkustajina menehtyneistä oli 15–24-vuotiaita.
Suomessa 15–24-vuotiaat nuoret ovat edelleen yliedustettuina vakavissa liikenneonnettomuuksissa. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan viime vuonna nuorten osuus oli aiempaa suurempi niin henkilöauton matkustajina (40 %) kuin kuljettajina (28 %) kuolleista.
”Liikenteen turvallisuudessa viime vuosi rikkoi ennätyksiä, mutta nuoret eivät päässeet tästä kehityksestä osalliseksi. Nuorten osuus liikenteessä menehtyneistä on pysynyt huolestuttavan korkealla suhteellisestikin tarkasteltuna”, Liikenneturvan suunnittelija Hanna Rutila toteaa.
”Suomi on sitoutunut tieliikenteen nollavisioon – ideaan liikenteestä, jossa kenenkään ei tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti. On olennaista, että tarkastelemme turvallisuustavoitteen toteutumista myös tienkäyttäjä- ja ikäryhmittäin. Yksi tärkeimmistä tavoitteista on puolittaa nuorten liikennekuolemat vuoteen 2030 mennessä”, täydentää Liikenneturvan toimitusjohtaja Pasi Anteroinen.
Liikennekasvatusta myös peruskoulun jälkeen
Nuoret aikuistuvat vauhdikkaasti, mutta he tarvitsevat myös tukea, liikenteessäkin. Tällä hetkellä liikennekasvatusta toteutetaan etupäässä ala- ja yläkouluissa. Kun nuori siirtyy toiselle asteelle, ammattikouluun tai lukioon, liikenneasioiden käsittely vähenee merkittävästi.
”Teinivuosista ylöspäin nuoren elämässä vauhti ja riskit lisääntyvät. Kulkuvälineet itsellä tai kaveripiirissä vaihtuvat moottoroiduiksi ja kierrokset kovenevat. Tässä kohtaa nuorta ei sovi jättää yksin”, Rutila tähdentää.
Kuljettajakoulutus ja koulussa tehtävä liikennekasvatus tukevat toisiaan. Oppilaitoksissa tavoitetaan myös ne nuoret, jotka eivät itse hanki ajokorttia tai lykkäävät sitä myöhemmäksi. Myös suurin osa suomalaisista kokee nuorten liikennekasvatuksen tärkeäksi. Lähes yhdeksän kymmenestä (89 %) Liikenneturvan kyselyyn vastanneesta pitää tärkeänä, että nuorille tarjotaan liikennekasvatusta myös peruskoulun jälkeen.
”Liikennekasvatus on huomioitava, kun toisen asteen opetussuunnitelmia tai tutkinnon perusteita uudistetaan. Tämä huomio on tehty liikenneturvallisuusstrategiassa, mutta kirjaus seuraavaan hallitusohjelmaan olisi merkittävä viesti siitä, että nuorten liikenneturvallisuus otetaan vakavasti uutta hallitusta myöten”, Anteroinen korostaa.
Alaikäisten kuljettajien poikkeuslupajärjestelmää korjattava
Ajokorttilain uudistus jäi toteutumatta tällä vaalikaudella. Ikäpoikkeuslupajärjestelmän korjaustarve on kuitenkin edelleen akuutti.
”Vaikka ajokorttilain uudistus ei ehtinyt valmistua, tehtyä työtä ei kannata haaskata. Nyt olisi selvitettävä, voidaanko lakiehdotuksessa esitettyjä turvallisuutta parantavia keinoja ottaa käyttöön nykyisessä poikkeuslupajärjestelmässä. Esimerkiksi yöaikaisen ajamisen kielto on hyvin perusteltu”, Anteroinen ehdottaa.
Jotta nuorten liikennekuolemat saadaan puolitettua vuoteen 2030 mennessä:
- Tulevalla hallituskaudella liikennekasvatus on huomioitava toisen asteen opetussuunnitelmassa ja tutkintojen perusteissa.
- Nykyistä ajokorttilakia on muokattava alaikäisten kuljettajien poikkeuslupajärjestelmän osalta liikenneturvallisuusnäkökulmia korostaen.
- Valmisteltava yhdessä kaupunkien sekä viranomaisten kanssa riittävät keinot säännellä sähköpotkulautoja ja muita liikkumis- ja kuljetusmuotoja. Alle 30-vuotiaat erottuvat myös sähköpotkulautaonnettomuuksissa.
*Liikenneturva selvitti suomalaisten ajatuksia liikenteestä ja siihen liittyvästä päätöksenteosta kyselyllä marraskuussa 2022. Kantar TNS Oy:n toteuttamaan kyselyyn vastasi yhteensä 1113 henkilöä, joista autoilevia oli 923.
