Päihteet nuorilla usein läsnä liikenteessä

Viime syksynä Liikenneturva selvitti oppilaitoskyselyllä nuorten asenteita ja kokemuksia liikenteestä *. Ajokortillisista** nuorista joka kymmenes on joskus ajanut huumeiden vaikutuksen alaisena ja lähes joka neljäs alkoholin vaikutuksen alaisena.

”Tuloksessa on huomioitava se, ettei siinä ole määritelty onko alkoholin määrä sellainen, mikä ylittää rattijuopumusrajan. Tulos kuitenkin kertoo sen, että liikenteessä päihteet ovat nuorilla paljon läsnä”, summaa Liikenneturvan suunnittelija Eeva-Liisa Markkanen.

Päihtymys heikentää nuoren arviointikykyä ja impulssikontrollia

Kun kaikilta nuorilta kysyttiin mielipidettä liikennekäyttäytymisen riskeistä, lähes kolme viidestä nuoresta nosti alkoholin vaikutuksen alaisena ajamisen nuorten suurimpien riskitekijöiden joukkoon ja joka kymmenes kannabiksen. Riskitekijöistä suurimpana pidettiin ylinopeutta.

Liikenneturvan yhteyspäällikkö Tapio Heiskanen huomauttaa, että onnettomuuden taustalta löytyy harvoin vain yksi riskitekijä. Monesti esimerkiksi ylinopeus ja alkoholi kulkevat käsi kädessä. Vaikka yleisesti ottaen nuoret tuomitsevat rattijuopumukseen, ryhmäpaine voi johtaa turvattomiin ratkaisuihin tai riskinottoon.

”Erityisesti nuorilla on muita kuljettajia suurempi onnettomuusriski jo alhaisilla veren alkoholipitoisuuksilla. Alkoholi heikentää niitä taitoja, jotka eivät ole ennättäneet ajokokemuksen myötä automatisoitua, ja vaikuttaa myös arviointikykyyn ja impulssikontrolliin, jotka nuorella ovat vielä kehittymässä. Nuoret kuljettajat ovat kuljettajina alttiita itseilmaisulle ja kaverien yllyttämiselle. Vähäinenkin määrä alkoholia heikentää omaa arviointikykyä, jolloin voidaan hölmöillä tavoin, johon ei selvin päin ryhdyttäisi”, Heiskanen kuvailee.

Aktiivisuus auttaa vanhempia

Viime viikolla Liikenneturva kannusti vanhempia keskustelemaan liikenneasioista nuoren kanssa. Sama ohje pätee päihteissä. Markkanen muistuttaa, että nuoret voivat olla kovien valintojen edessä. Esimerkin Markkanen tuo poikkeusluvalla ajokortin ajaneista alaikäisistä.

”Viidennes ikäluokasta ajaa ajokortin 17-vuotiaana. Liikenteessä on siis iso joukko nuoria, jotka saavat ajaa autoa, mutta eivät ostaa kaljaa. Nuorella voi olla houkutus ajaa autoa alkoholia nauttineenakin, jottei kärähtäisi kotona päihteiden käytöstä, koska on jättänyt auton kaverille. Jos keskusteluyhteydet eivät ole kotona kunnossa, alkoholin juonnista kärähtäminen voi tuntua nuoresta isommalta pahalta kuin rattijuopumus”, Markkanen kuvailee.

Turvallisia päätöksiä edistää valmiiksi mietitty toimintamalli. Vanhempien vastuulla on asettaa rajat, sopia pelisäännöistä ja olla esimerkkinä. 

”On parempi sopia ennakkoon, että miten toimitaan, jos jostain syystä iltaan liittyy päihteitä, vaikkei niiden käyttöön olekaan lupaa. Sovitaan vaikka, että vanhempi maksaa taksin tai tulee noutamaan lapsen kuin että tämä lähtisi päihtyneenä ajamaan. Se on ihan toisen kokoluokan riski”, Markkanen painottaa.

Tällä viikolla vietetään Ehkäisevän päihdetyön viikkoa. (Avautuu uuteen ikkunaan) Tämän vuoden teemana on erityisesti kannabis.

*Liikenneturva selvitti nuorten ajatuksia ja kokemuksia liikenteestä kyselyllä syksyllä 2019. (Avautuu uuteen ikkunaan) Kysely toteutettiin ympäri Suomea yhteensä 24 yläkoulussa, lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa. Kyselyyn vastasi yhteensä 3291 nuorta, joista 1150:lla oli jokin ajo-oikeus.

**Ajokortillisten ryhmä ei tarkoita pelkkiä henkilöauton ajo-oikeuden omaavia. Mukana on myös niin mopo-, traktori-, moottoripyörä- kuin kuorma-autokortillisetkin.