Nuorten kuljettajien riskikäyttäytymisen taustalla on usein vaikea elämäntilanne – Pitää olla huolissaan
Menetämme liian monta nuorta liikenneonnettomuuksissa. Nuorten riskinoton taustalla on usein vaikea elämäntilanne ja ongelmia mm. mielenterveyden kanssa. Nuorten mielenterveyspalveluihin tulee panostaa jatkossa. Näin edistämme myös nuorten liikenneturvallisuutta. Aluevaaleissa tammikuussa päätetään siitä, ketkä tekevät päätöksiä hyvinvointialueilla mm. nuorten mielenterveyspalveluista.
Suomessa kuoli vuonna 2020 tieliikenteessä 37 nuorta 15-24-vuotiasta. Vuosi 2021 ei anna sekään syytä iloita, sillä ennakkotietojen mukaan 38 nuorta menehtyi tieliikenteessä. Valmisteilla olevan liikenneturvallisuusstrategian taustalla on nollavisio. Nollavisio tarkoittaa, että liikenteen tulisi olla vuoteen 2050 mennessä niin turvallista, ettei kukaan kuole tai loukkaannu vakavasti liikenteessä. Jotta tähän tavoitteeseen päästään, on toimittava nyt. Meillä ei ole varaa menettää yhtäkään nuorta liikenteessä.
Mielenterveyspalveluiden kehittäminen on liikenneturvallisuusteko
Onnettomuustietoinstituutti (OTI) tarkasteli tuoreessa nuorisoraportissaan vuosien 2015-2019 nuorten liikenneonnettomuuksia ja niihin johtaneita syitä. Raportin mukaan kuljettajan tilaan ja toimintaan vaikuttavat tekijät olivat taustariskinä 90 % nuorten 18-24-vuotiaiden kuljettajien aiheuttamissa kuolemaan johtaneissa moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa. Tällaisia kuljettajan toimintaan vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi päihteet, vähäinen ajokokemus, vireystilan lasku, mielentila ja itsetuhoisuus.
OTI:n mukaan nuorten kuljettajien riskikäyttäytymiseen liikenteessä liittyi usein laajemmin vaikea elämäntilanne ja terveydentilan haasteet kuten esimerkiksi mielenterveysongelmat. Onnettomuustutkijalautakunnat esittävät yhtenä onnettomuuksia ennalta ehkäisevänä keinona nuorten mielenterveyspalveluiden kehittämistä. Käytännössä tämä tarkoittaisi esimerkiksi nuorten ohjaamista mielenterveyttä tukevaan hoitoon sekä hoidon ja kuntoutuksen kehittämistä.
Nuorten mielenterveysongelmat ovat yleisiä
Noin joka viides nuorista kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä. Mielenterveyden häiriöt ovat koululaisten ja nuorten aikuisten tavallisimpia terveysongelmia. Lisäksi reilulla 10 % nuorista on vakavia ja toistuvia itsemurha-ajatuksi. Kevään 2021 kouluterveyskyselyn tulosten perusteella nuorten psyykkinen hyvinvointi on heikentynyt ja mielenterveysoireilu on lisääntynyt COVID-19-epidemian aikana. Kouluterveyskyselyssä nousivat esiin lisääntynyt mieliala- ja ahdistusoireilu, yksinäisyys ja positiivisen mielenterveyden heikentyminen. Oireilu on lisääntynyt erityisesti tytöillä.
Jokaisella nuorella on oikeus saada apua mielenterveysongelmiin
Uudet hyvinvointialueet ovat keskeisessä roolissa nuorten mielenterveyspalvelujen järjestämisessä. Aluevaaleissa 23.1.2022 päätetään siitä, ketkä tekevät päätöksiä hyvinvointialueilla mm. nuorten mielenterveyspalveluista. Nyt on aika kehittää nuorten mielenterveyspalveluita. Tämä tukee myös liikenneturvallisuustyötä ja edistää nuorten liikenneturvallisuutta.
Terapiatakuu tulee toteuttaa kaikilla hyvinvointialueilla. Lisäksi hyvinvointialueiden on lisättävä resursseja nuorten perustason mielenterveyspalveluihin, erityisesti oppilas- ja opiskelijahuoltoon. Valtakunnallisten suositusten lääkäreiden, koulupsykologien ja terveydenhoitajien määrästä tulee täyttyä joka alueella. Hyvinvointialueen on tehtävä selkeä suunnitelma siitä, miten mielenterveysongelmista kärsivää nuorta autetaan, miten palveluista toiseen siirtyminen tapahtuu ja miten palvelut sovitetaan yhteen kuntien kanssa.
Äänestetään nuorten mielenterveyspalvelut kuntoon ja edistetään samalla myös nuorten liikenneturvallisuutta.
Ennakkoäänestys 12.-18.1.2022
Vaalipäivä 23.1.2022 (Avautuu uuteen ikkunaan)
#PitääOllaHuolissaan
”Pitää olla huolissaan – nuorten mielenterveyspalvelut kuntoon” (Avautuu uuteen ikkunaan) on Allianssin ja Mielenterveyspoolin pamfletti nuorten mielenterveyden ja mielenterveyspalveluiden tilasta.
