Pyörällä ajoradan yli - kuka väistää?

Nykyinen tieliikennelaki täyttää keskiviikkona 1.6. kaksi vuotta. Merkkipäivä tarkoittaa myös siirtymäajan päättymistä pyörätien jatkeen merkitsemistavassa: jatkossa pyörätien jatke on merkittynä vain silloin, jos ajoradalle on osoitettu väistämisvelvollisuus liikennemerkein. Vaikka muutoksia on tieverkolla toteutettu ahkerasti, Liikenneturva ja Väylävirasto muistuttavat tienkäyttäjiä edelleen huomioimaan liikennemerkit ja -tilanteen kokonaisuutena – pelkkään tiemerkinnän viestiin ei kannata vielä luottaa.

Kun pyöräilijä tulee pyörätieltä ajoradalle, ylityspaikka voi ajoradalla näkyä usealla eri tavalla. Käytössä voi olla merkitty pyörätien jatke, suojatiemaalaukset tai sitten ajorata voi olla ilman merkintöjä. Kaksi vuotta sitten voimaan tullut tieliikennelaki selkeytti tilanteita, joissa ajorataan merkitään pyörätien jatke. Pyörätien jatke merkitään tiemerkinnöillä vain, jos ajorataa ajaville on osoitettu väistämisvelvollisuus liikennemerkillä. Näitä merkkejä ovat: ns. kärkikolmio (Avautuu uuteen ikkunaan) ja STOP-merkki (Avautuu uuteen ikkunaan) sekä uusi väistämisvelvollisuus pyöräilijän tienylityspaikassa (Avautuu uuteen ikkunaan) -merkki.

”Jos näitä liikennemerkkejä ei ajorataa ajaville ole, väistäminen määräytyy liikennesäännön mukaan. Eli pyörätieltä tulevan pyöräilijän on väistettävä sekä oikealta että vasemmalta suoraan ajavaa ajoradan liikennettä, jos autoileville ei ole väistämismerkkiä tai he eivät ole kääntymässä. Autoilijan on väistettävä pyöräilijää, kun liikennemerkki velvoittaa, kääntyessään, pihasta tullessaan tai liikenneympyrästä poistuessaan. Kulkuneuvosta riippumatta risteyksiä tulee aina lähestyä varoen ja ennakoiden tieliikennelain ennakointivelvoitteen mukaisesti” summaa Liikenneturvan tutkimuspäällikkö Juha Valtonen.

Animaatio havainnollistaa ajoradan ylityksen eri variaatioita: (Avautuu uuteen ikkunaan)

Huomio liikennemerkkeihin ja liikennetilanteeseen kokonaisuutena

Pyörätien jatkeen merkitsemiselle annettu kahden vuoden siirtymäaika on umpeutumassa kuun lopussa. Väyläviraston hallinnoimalla maantieverkolla uuden lain mukaiset merkinnät ovat jo pitkälti valmiita. Maantieverkon lisäksi pyöräilijän tienylityspaikkoja on runsaasti myös kuntien katuverkoilla. Valtavasta määrästä johtuen ylityspaikoissa voi edelleen olla vanhojen sääntöjen mukaan merkittyjä pyörätien jatkeita. Katse on siis yhä suunnattava liikennemerkkeihin ja liikennetilanteeseen kokonaisuutena.

”Maantieverkolla muutoksia alettiin tehdä heti, kun laki tuli voimaan kesällä 2020. Ylityskohdat on siis joko muutettu suojateiksi tai varustettu liikennemerkillä, joka osoittaa pyörätien jatkeen poikki menevälle ajoneuvoliikenteelle väistämisvelvollisuuden”, kertoo tieliikenteen ohjauksen asiantuntija Jukka Hopeavuori Väylävirastosta (Avautuu uuteen ikkunaan).

”Samassa yhteydessä on tarkastettu risteysten väistämisjärjestelyiden tilanne kokonaisuudessaan, ja puuttuvia liikennemerkkejä tai tiemerkintöjä on tarvittaessa lisätty. Maantiellä risteyksissä on ohjeidemme mukaan merkitty aina toinen suunta väistämisvelvolliseksi, poikkeuksena hyvin vähäiset liittymät”, Hopeavuori jatkaa.

Omien reittien kohdalla kannattaa olla tarkkana siinä, miten lain edellyttämä muutos on pyöräilijän tienylityspaikoissa tehty.

”Pyöräilijälle monessa tutussa tienylityspaikassa oli aikaisemmin merkitty pyörätien jatke, joka on nyt muutettu suojatieksi. Vaikka merkinnät eroavat, pyöräilijän väistämisvelvollisuuden kannalta mikään ei ole muuttunut. Pyöräilijä saa ajaa tien yli suojatietä pitkin, mutta tämän on väistettävä ajoradalla suoraan ajavia autoja. Jos pyöräilijä taluttaa pyöräänsä, on hän jalankulkija, jolle autoilijoiden on annettava esteetön kulku”, Valtonen selventää.