Sääntöjen noudattamattomuus aiheuttaa vaaratilanteita ja ärsytystä liikenteessä. Liikenneturvan kyselyssä 92 prosenttia kertoi ärsyyntyvänsä vähintäänkin joskus sääntöjä rikkovista autoilijoista kaupunkialueella. Sääntöjä rikkovat pyöräilijät ärsyttivät kolmea neljästä ja kävelijät 59 prosenttia vastanneista.

Liikenneturvan suunnittelija Leena Piippa korostaa liikennesääntöjen noudattamisen merkitystä.

”Liikennesääntöjen noudattaminen auttaa ennakoinnissa ja on edellytys kaikkien turvalliselle liikkumiselle, mutta myös liikenteen ilmapiirille sillä on iso merkitys. Se, että toinen ei noudata sääntöjä liikenteessä, ärsyttää, mutta voi aiheuttaa myös vastakkainasettelua eri kulkumuotojen välillä – jopa suuttumusta jotain tiettyä tienkäyttäjäryhmää kohtaan. Kun säännöt tuntee ja niitä noudattaa, vähenee sekä virheellinen käyttäytyminen että kokemus siitä, että osa viis veisaa säännöistä”, Piippa selventää.

Perusmerkeistäkin epäselvyyttä

Liikenneturvaan tulee paljon kansalaiskysymyksiä liikennesäännöistä ja liikennemerkeistä. Piippa kertoo, että selvennettävää on ihan perussäännöissä ja -merkeissä. Osa hämmentyy lisäkilvistä.

”Väistämisvelvollisuus risteyksessä – eli niin sanottu kärkikolmio – on tuttuakin tutumpi merkki. Kärkikolmiolla osoitetaan, että ajoneuvolla on väistettävä risteyksessä muita ajoneuvoja. Merkin yhteydessä on usein kaksisuuntaisesta pyörätiestä kertova lisäkilpi, joka on aiheuttanut osassa kansalaisista ihmetystä. Lisäkilpi korostaa, että tietä risteää kaksisuuntainen pyörätie ja että kärkikolmion suunnasta tulevan kuljettajan on huomioitava pyöräilijät niin vasemmalta kuin oikealta ja väistettävä heitä risteyksen muun liikenteen lisäksi”, Piippa täsmentää.

Vaikka säännöt periaatteessa tunnettaisiin, ongelma voi myös olla niiden käytännön tulkinnassa. Liikenneturvan kyselyssä neljää viidestä myös ärsyttivät epäselvät liikennejärjestelyt kaupunkialueella.

”Epäselvyyksiä voi syntyä esimerkiksi silloin, jos kuljettaja ei kulje riittävän alhaisella tilannenopeudella risteyksissä, etenkin jos on näköesteitä. Myös pyöräilyn liikenneympäristö voi joskus olla hankala, esimerkiksi tilanteissa, joissa pyörätie loppuu ja pyöräilijän on siirryttävä ajoradalle. Risteyksissä tällaiset pyöräväylien epäjatkuvuuskohdat voivat tuntua hankalilta ja aiheuttaa ongelmia myös ajojärjestyksen suhteen”, Piippa kertoo.

”Ja ajoradalla ajaessaan pyöräilijää koskee samat säännöt kuin autoilijoita”, Piippa täydentää.

Milloin autoilija väistää pyöräilijää?

Kun:​​​​​​​

• autoilija kääntyy, jolloin autoilijan tulee väistää risteävää tietä ylittäviä,
• autoilija ajaa pihakadulta, kävelykadulta, pihasta, pysäköintipaikalta tai muulta vastaavalta alueelta,
• autoilija tulee väistämisvelvoitteesta kertovan liikennemerkin takaa. Näitä merkkejä ovat kärkikolmio ja stop-merkki sekä ”väistämisvelvollisuus pyöräilijän tienylityspaikassa” -merkki.
• pyöräilijä ylittää tietä autoilijan tullessa kärkikolmion takaa liikenneympyrään tai poistuessa liikenneympyrästä.
• kun autoilija ylittää jalkakäytävää tai pyörätietä, tulee tämän väistää jalkakäytävää tai pyörätietä käyttävää.

Milloin pyöräilijä väistää autoilijaa?

Kun

• pyöräilijä ajaa pyörätieltä ajoradalle, hänen on väistettävä sekä vasemmalta että oikealta tulevaa ajoradan liikennettä, ellei kyseessä ole edellä kuvattu väistämistilanne tai liikennemerkein ole muuta osoitettu.
• pyöräilijä ajaa pihakadulta, kävelykadulta, polulta, pihasta tai vastavalta alueelta tai pyöräilijä ajaa tien yli muualla kuin risteyksessä. Ajoneuvoliikenteen lisäksi on huomattava, että pyöräilijän on ajoneuvon kuljettajana väistettävä myös kävelijöitä ja muita tienkäyttäjiä tielle tullessaan.

Koetko seuraavat asiat kaupunkialueella liikkuessasi ärsyttäväksi?

*Liikenneturvan kyselytutkimus toteutettiin marraskuussa 2023. Kyselyn toteutti Verian ja siihen vastasi yhteensä 1160 henkilöä, joista autoilevia oli 82 prosenttia.