Suomalaiset tuomitsevat kännykän käytön liikenteessä
Valtaosa Liikenneturvan kyselyyn vastanneista pitää hyvänä sitä, että kännykän käyttöä autoillessa rajoitetaan. Vain harva ajattelee lyhyiden viestien kirjoittamisen ajon aikana olevan vaaratonta. Liikenneturvan vuodenvaihteen kampanja herättelee jokaista miettimään omaa ajonaikaista kännykän käyttöään: mitä, jos somettaisit vasta perillä?
Vaikka liikenteessä asiat tapahtuvat nopealla tempolla, moni jakaa kulkiessaan huomiota myös kännykälleen. Joka kymmenes Liikenneturvan tuoreeseen kyselyyn* vastanneesta tienkäyttäjästä kertoi joutuneensa viimeisen 12 kuukauden aikana vaaratilanteeseen käytettyään kännykkää liikenteessä. Kysymyksessä ei täsmennetty sitä, oltiinko liikenteessä autolla, jalan, pyörällä vai miten. Liikenneturvan koulutusohjaaja Elias Ruutti korostaa, kuinka tärkeää eritoten kuljettajana on keskittyä ajotehtävään.
”Ajonaikaisesta kännykän vilkuilusta, sometuksesta tai kuvaamisesta ei välttämättä heti saa palautetta. Tämä voi ruokkia kuljettajan uskoa siihen, että hän kykenisi käyttämään kännykkää ajaessaan ongelmitta. Jos huomio on kännykässä, muutos liikenteessä voi jäädä huomaamatta. Etenkin, jos joku toinen tienkäyttäjä estää toimillaan sen, ettei varsinaista onnettomuutta pääse syntymään”, Ruutti toteaa.
Ajonaikaista kännykänkäyttöä ei katsota hyvällä
Liikenneturvan kesän kyselytutkimus** osoittaa, että suomalaiset eivät hyväksy ajonaikaista kännykän käyttöä. Kiistaton enemmistö on sitä mieltä, että autoa ajaessa kännykän käyttö tulisi rajoittaa nollan ja minimin väliin. Vain harva kokee, että puhelimen käytön rajoittaminen autoillessa on kohtuutonta, koska kännykät ovat nykyään niin iso osa arkea. Vastaavasti vain harva pitää lyhyidenkään viestien kirjoittamista ajossa vaarattomana.
”Selkeästi suomalaiset allekirjoittavat viestin siitä, että kännykän käyttö ei kuulu liikenteeseen. Kampanjoinnillamme pyrimme Liikenneturvassa vahvistamaan tätä normia: katsotaan ne tärkeätkin viestit vasta perillä ja keskitytään liikenteessä siihen käsillä olevaan ajotehtävään”, Ruutti painottaa.
Liikenneturvan Kun ajat, aja -kampanja kohdistuu tänä vuonna erityisesti nuoriin kuljettajiin. Viestiä viedään eteenpäin myös nuorten vaikuttajien voimin muun muassa TikTokissa ja Instagramissa.
”Vaikuttajien tekemissä päivityksissä käy ilmi, kuinka viestin tai somepäivityksen viemä aika – ja auton sinä aikana kulkemaa matka – on ollut silmiä avaavaa. Jos kuljettaja on uppoutunut matkapuhelimen näytön tapahtumiin, sokkona mennään nopeasti jo jääkiekkokaukalon mittainen matka”, Ruutti kuvailee.
Tarkkaamattomuuden ehkäisy edellyttää tietoista päätöstä
Vaikka ajonaikainen kännykänkäyttö ongelmana tunnetaan ja ratkaisukin siihen on helppo, jää monella kännykkä vaimentamatta ennen ratin taakse hyppäämistä.
”Sen lisäksi, että merkkiääniä suoltava puhelin katkaisee keskittymisen ja syö tarkkaavaisuutta, se voi aiheuttaa myös riippuvuutta. Siksi päätös hiljentää ja piilottaa kännykkä ajon ajaksi voi olla vaikea. Päätös kannattaakin tehdä tietoisesti ennen ajoon lähtöä. Kun kännykkä on kuljettajan ulottumattomissa ja äänettömällä, ei vahingossakaan tule sitä näperreltyä ajon aikana”, Ruutti vinkkaa.
*Liikenneturvan kyselytutkimuksen toteutti Liikenneturvan toimeksiannosta Kantar TNS Oy joulukuussa 2020. Siihen vastasi yhteensä 1017 henkilöä, joista autoilevia oli 795 henkilöä.
**Liikenneturva selvitti suomalaisten ajatuksia tarkkaamattomuudesta kyselytutkimuksella kesällä 2020. Kantar TNS Oy:n toteuttamaan kyselyyn vastasi yhteensä 1003 henkilöä, joista autoilevia oli 82 prosenttia.
