Eläinkolarit

Hirvet, peurat ja kauriit vaarana liikenteessä

Riski törmätä hirveen, peuraan tai kauriiseen on suuri niillä alueilla, joissa hirviaidat alkavat ja loppuvat. Ajallisesti hirvionnettomuudet taas sijoittuvat lähitunteihin ennen ja jälkeen auringonlaskun. Hirvieläinonnettomuuksista lähes kaksi kolmasosaa ajetaan hämärässä tai pimeässä

Hirvieläinkolari sattuu usein silloin kun tilanteessa on mukana jokin häiriötekijä. Häiriötekijä voi olla esimerkiksi näköeste, vastaantulija, huonot sääolot tai jos kuljettaja keskittyy johonkin muuhun. Tällöin tielle säntäävää hirveä on vaikeampi huomata. Ajonopeuden lasku antaa lisäaikaa reagoida äkillisiin tilanteisiin ja lieventää myös vammoja mahdollisen törmäyksen sattuessa.

Hirvikolareita, peurakolareita ja kauriskolareita sattuu kaikkina vuodenaikoina. Vuorokauden aikana eniten kolareita sattuu kun auringonlaskusta on kulunut yksi tunti. Iltahämärän korkeaa kolaririskiä voivat selittää muun muassa:

• Näkyvyys tieympäristöön on ilmeisesti kaikkein heikoin hämärällä.
• Hirvien suurin aktiviteetti ajoittuu auringonlaskuun.
• Hirvet siirtyvät yöruokailualueille.
• Hirvet uskaltautuvat teiden yli rohkeammin hämärän suojissa.
• Valon, vuorokausirytmin ja vuorokaudenajan mahdolliset vaikutukset kuljettajan vireyteen.

Soita hätänumeroon kun kolaroit ison eläimen kanssa

Riistakolarit, joissa toisena osapuolena on villisika, hirvi, peura, kauris tai suurpeto (karhu, susi, ilves tai ahma) tulee aina soittaa yleiseen hätänumeroon 112.

Varoita muuta liikennettä asettamalla varoituskolmio 200–300 metrin päähän onnettomuuspaikasta sille puolen tietä, missä oma autosi on.

Hirvieläinkolarit

Hirvieläimet (hirvet, peurat ja kauriit) liikkuvat aktiivisimmin eritoten aamu- ja iltahämärissä. Eniten hirvet ovat liikkeellä rykimän, eli hirvien kiiman aikana loka-marraskuussa. Toinen hirvien vilkkaan liikehdinnän aika ajoittuu touko-kesäkuuhun, jolloin hirviemot vieroittavat ylivuotiset vasansa. Nämä yksin liikkumaan tottumattomat nuoret hirvet eksyvät herkästi autoteille myös yllättävistä paikoista, joissa hirvistä ei välttämättä varoiteta liikennemerkillä. Vanhemmat hirvet ylittävät tien yleensä tietystä paikasta.

Onnettomuuden välttämiseksi

• Käytä mahdollisimman paljon kaukovaloja.
• Vähennä nopeutta hirvivaara-alueella tai jos näet metsästäjiä tien läheisyydessä, ja jarruta heti, jos havaitset jotain poikkeavaa.
• Vähennä nopeutta myös kauriseläin-liikennemerkin vaikutusalueella
• Jos eläin juoksee tielle, yritä väistää takaa.
• Tarkkaile tien vierustoja, erityisesti paikoissa, joissa puita tai pensaikkoa kasvaa tien lähellä.

Porot

Poronhoitoalueella liikuttaessa on aina varauduttava siihen, että poroja voi olla tiealueella. Porot liikehtivät eniten heinä-elokuussa ja marras-tammikuussa.

Pienennä porokolarin riskiä:

• Sovita ajonopeus olosuhteisiin. 
• Käytä valoja tehokkaasti ja laita kaukovalot päälle jo hämärällä 
• Tarkkaile tien vierustoja erityisesti paikoissa, joissa puita tai pensaikkoa kasvaa lähellä tietä 
• Hidasta, jos havaitset jotain poikkeavaa. Pientareella syömässä oleva poro saattaa hypätä tielle. 
• Huomioi, että poroja on usein liikkeellä useampi kuin yksi.

Toimi näin, jos porokolari sattuu:

• Varoita muuta liikennettä ja vie varoituskolmio paikalleen. 
• Huolehdi loukkaantuneiden ensiavusta.
• Soita aina hätäkeskukseen 112, vaikka olisit vain kolhaissut poroa. 
• Lopeta loukkaantunut eläin tai hanki paikalle tähän kykenevä henkilö. Älä jätä loukkaantunutta eläintä kärsimään.
• Siirrä ruho pientareelle ja merkitse paikka näkyvästi. Ruhoa ei saa ottaa mukaan. 
• Ilmoita autosi vahingoista vakuutusyhtiöösi. 

Vahingonkorvaukset poro-onnettomuuksissa

• Liikennevakuutus korvaa porokolareissa sattuneet henkilövahingot.
• Omalle ajoneuvolle yhteentörmäyksessä aiheutuneet vauriot korvaa hirvivahinkovakuutus, joka sisältyy vain vapaaehtoisen autovakuutuksen Kasko-yhdistelmiin.
• Hirvivahinkovakuutus ei korvaa väistämisvahinkoja. Korvauksesta vähennetään vakuutuskirjaan merkitty omavastuu.
• Korvaukset eivät vaikuta bonuksiin.
• Poronomistaja saa korvauksen paliskuntansa kautta.

Muut eläimet

Eläimet, joita kuljetetaan tiellä, on pidettävä kytkettyinä tai niitä on vartioitava siten, etteivät ne aiheuta vaaraa tai kohtuutonta haittaa liikenteelle.

Myös pieneläimiä juoksee tien poikki aika ajoin. Jarruttamista ennen kannattaa vilkaista taustapeiliin peräänajojen välttämiseksi. Pieneläimen väistämiseksi kannattaa välttää äkillisiä ohitusliikkeitä, joiden seurauksena auto voi päätyä ojanpenkkaan tai vastaantulevien kaistalle, jolloin syntyy riski isompaan onnettomuuteen. Omalta kaistaltaan poistuva autoilija on aina syyllinen mahdolliseen liikenneonnettomuuteen.

Ihanteellisinta olisi, jos eteen tuleva tilanne pystyttäisiin arvioimaan ennen toimintaa, mutta useimmiten tilanteet kehittyvät nopeasti. Etukäteen voi jokainen autoilija ja motoristi miettiä mahdollisia riskitilanteita ja niissä toimintaa jo etukäteen.

Jos ajaa eläimen yli, on kuljettajalla eettinen velvollisuus mennä katsomaan, miten sille kävi, toki muun liikenteen huomioon ottaen. Pahasti loukkaantunut eläin pitää lopettaa. Asiasta voi ilmoittaa myös poliisille, joka hoitaa tehtävän autoilijan puolesta.

Onnettomuustilastoja

Vuonna 2023 tapahtui lähes 13 000 riistaonnettomuutta. Hirveen törmättiin yli 1 500 kertaa. Valtaosa hirvieläinonnettomuuksista tapahtuu hämärässä tai pimeässä. Onnettomuuksia sattuu koko maassa, mutta eniten vilkkailla kaksikaistaisilla pääteillä. Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla tapahtui lähes puolet kaikista riistaonnettomuuksista. Peuraonnettomuuksia tapahtuu eniten vuoden viimeisinä kuukausina, erityisesti marraskuussa.