Mönkijällä maastossa ja liikenteessä

Mönkijä on alun perin suunniteltu maastokäyttöön. Nykyään erilaisia mönkijämalleja on tieliikennekäytössä yhä enemmän. Varsinkin T-luokan traktoreiksi luokiteltavien mönkijämallien määrä tieliikenteessä on kasvanut viime aikoina paljon.

Kaikilla mönkijöillä on oltava liikennevakuutus tiellä tai maastossa ajettaessa. Myös rekisteröimättömillä mönkijöillä ajettaessa pitää olla liikennevakuutus.

Moottoriajoneuvon käyttö maastossa edellyttää aina maanomistajan tai maanhaltijan lupaa.

Mönkijän kuljettajan ja matkustajan on käytettävä asianmukaista suojakypärää. Suojakypärän käyttö koskee myös traktorimönkijän kuljettajaa ja matkustajaa. Suojakypärää ei lain perustella tarvitse käyttää korilla tai turvakaarella varustetulla mönkijällä liikuttaessa eikä eräissä työtehtäviin liittyvissä tilanteissa. Liikenneturva suosittelee kypärän käyttöä aina mönkijällä liikuttaessa.

Myös ajoasu on tärkeä turvallisuustekijä. Hyvä ajoasu lieventää vammoja onnettomuustilanteessa sekä tarjoaa suojaa kylmyyttä, tuulta ja kosteutta vastaan. Muun liikenteen seassa kulkevan mönkijän erottumista ja näkymistä helpottaa kuljettajan ja matkustajan värikäs ajoasu.

Mönkijätyypit

Mönkijät luokitellaan käytön ja tyyppihyväksynnän perusteella kahteen pääluokkaan:

Maastomönkijä on maastoajoneuvo, jota saa käyttää tiealueella vain erityisissä poikkeustapauksissa. Katso tästä lisää tieliikennelaki 157 §.
Tieliikenteeseen hyväksytyt mönkijät ovat keveitä nelipyöriä tai raskaita nelipyöriä. Liikenteessä saa liikkua myös traktoriksi hyväksytyllä mönkijällä.

Osa mönkijöistä on luokiteltu L-luokan tiellä käytettäviksi ajoneuvoiksi. Näitä ovat:

L6e-A luokan kevyt maantiemönkijä. Ajoneuvon suurin sallittu rakenteellinen nopeus on 45 km/h. Ajokorttiluokka AM, ikäraja 15 vuotta.
L7e-A luokan maantiemönkijä. Ajokorttiluokka B.
L7e-B luokan maastomönkijä. Ajokorttiluokka B.

T-luokan traktorimönkijät voidaan luokitella seuraaviin ryhmiin:

T1-a, T2-a, T3-a tai T3-luokan traktorimönkijä. Ajoneuvon suurin sallittu rakenteellinen nopeus on enintään 40 km/h. Ajokorttiluokka T, ikäraja 15 vuotta.
T1-b ja T2-b luokan traktorimönkijä. Ajoneuvon rakenteellinen nopeus yli 40 km/h, kuitenkin enintään 60 km/h. Ajokorttiluokka T, ikäraja 15 vuotta.
T3-b luokan traktorimönkijä. Ajoneuvon rakenteellinen nopeus yli 40 km/h, kuitenkin enintään 60 km/h. Ajokorttiluokka AM 121, ikäraja 15 vuotta.
T1-b, T2-b ja T3-b luokan traktorimönkijä. Ajoneuvon rakenteellinen nopeus yli 60 km/h, kuitenkin enintään 80 km/h. Ajokorttiluokka B, ikäraja 18 vuotta.

T1- ja T2 -luokan traktorimönkijöiden omamassa ajokuntoisena on yli 600 kiloa. T3-luokan traktorimönkijän omamassa ajokuntoisena on enintään 600 kiloa.

	Ajokorttiluokka tiealueella	Nopeusrajoitus tiealueella	Määräaikaiskatsastettava	Rekisteröinti
L6e-A kevyt maantiemönkijä	AM 121	45	Kyllä	Kyllä
L7e-A maantiemönkijä	B	tiekohtainen	Kyllä	Kyllä
L7e-B maastomönkijä	B	tiekohtainen	Kyllä	Kyllä
T1-a, T2-a ja T3-a traktorimönkijä	T	40	Ei	Kyllä
T1-b ja T2-b traktorimönkijä	T	60	Ei	Kyllä
T3-b traktorimönkijä	AM 121	60	Ei	Kyllä
T1-b, T2-b ja T3-b traktorimönkijä (lukkiutumaton jarrujärjestelmä)	B	80	Luvanvaraisessa liikenteessä	Kyllä
Maastoajoneuvo (maastomönkijä)	B	40	Ei	Ei

HUOM! A1-, A2-, A- ja B- luokka sisältää T-luokan ajo-oikeuden.

Maastomönkijällä saa ajaa tilapäisesti tiealueella tarpeellista varovaisuutta noudattaen lain erikseen sallimissa erityistilanteissa (tieliikennelaki 157§). Eritysehdot ovat:

Mönkijällä saa ylittää tien tai sillan. Kuljettajalla tulee olla vähintään B-luokan ajokortti tietä ylittäessään tai ajaessaan poikkeustapauksessa tiealueella.
Kuljetustehtävä tai maaston olosuhteet tekevät maastossa liikkumisen kohtuuttoman vaikeaksi.
Tiealueella ajamista on pidettävä tien turvallisen ylittämisen kannalta tarpeellisena (esimerkiksi jyrkästä mutkakohdasta voi siirtyä suoremmalle tieosalle tie ylittämistä varten).
Maastomönkijään on lisättävä polttoainetta sen käyttömaaston välittömässä läheisyydessä olevalla huoltoasemalla.
Maastomönkijä on siirrettävä maastoon tai maastosta yleiselle liikenteelle tarkoitetulla pysäköintipaikalla.

Mönkijän riskit

Mönkijän kaatumisherkkyys.
Renkaissa käytetään liian alhaisia ilmanpaineita ja renkaat ovat sopimattomat maantieajoon.
Nopeus tilanteeseen ja olosuhteisiin nähden on liian suuri.
Kuljettaja on alkoholin vaikutuksen alainen.
Kuljettaja ei käytä suojakypärää.
Kuljettajalla on piittaamaton asenne liikennesääntöjä kohtaan.
Kuljettaja on kokematon.

Mönkijäonnettomuudet

Mönkijällä tapahtuneita onnettomuuksia on vaikea eritellä onnettomuustilastoissa. Mönkijäonnettomuusmäärien selvittämistä hankaloittaa mönkijäonnettomuuksien rajaus, joka ei ole selkeä. Nykyiset tilastointimenetelmät eivät tue riittävästi maastoliikenneonnettomuuksien tilastointia.

Tyypillistä vakavimmissa mönkijäonnettomuuksissa ovat:

menehtynyt on ajoneuvon kuljettaja ja useimmiten mies
yleisimmin mönkijäonnettomuuksissa menehtynyt on 46–65-vuotias
onnettomuudessa mönkijä kaatuu
tieltä suistuminen on yleinen onnettomuustyyppi
kuljettaja ei ole käyttänyt suojakypärää
ajoneuvona on maastomönkijä
ajoneuvoa on ajettu alkoholin vaikutuksen alaisena.

Yleisimmin kuolemaan johtaneet onnettomuudet ovat mönkijällä kaatumisia tai tieltä suistumisia. Tieltä suistumisessa ajoneuvo usein lähtee ensin heittelehtimään, jolloin kuljettaja menettää ajoneuvon hallinnan. Maastossa ajettaessa yleisin onnettomuustyyppi on kaatuminen.

Kuolemaan johtaneissa mönkijäonnettomuuksissa usea kuljettajista on ollut alkoholin vaikutuksen alainen. Suurimmalla osalla heistä veren alkoholipitoisuus on ollut 1,2 promillea tai sitä suurempi.

Kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa yleisimmin kuoleman aiheuttaa vamma, joka on kohdistunut kalloon tai rintakehään. Loukkaantumiseen johtavat vammat sijaitsevat yleisimmin olkapäässä tai yläraajoissa, kaulan tai selkärangan alueella tai lantion alueella.