Alkoholi ja liikenne

Alkoholin vaikutus ajokuntoon

Rattijuopumusraja ei ratkaise sitä, onko kuljettaja turvallinen vai turvaton. Alkoholin vaikutukset alkavat jo ensimmäisen juoman jälkeen. Vaikka promilleraja ei ylittyisi, ajaminen voi olla vaarallista.

Seuraavana päivänä voi mittari näyttää jo nollaa promillea, mutta ajokykyä saattaa heikentää liian lyhyeksi jäänyt yöuni. Krapulaan tuleekin suhtautua samalla tavalla kuin alkoholiin: jos olo on heikko, jätä auto parkkiin myös juhlintaa seuraavana päivänä.

Rattijuopumus

Rattijuopumuksen raja ylittyy, kun veren alkoholipitoisuus on vähintään 0,5 promillea. Rattijuopumus moottorikäyttöisellä ajoneuvolla määritellään rikokseksi riippumatta siitä, syyllistyykö siihen maastossa, järven jäällä, tiellä tai missä tahansa.

Henkilö, joka ajaa polkupyörää tai muuta moottoritonta ajoneuvoa päihtyneenä, voidaan tuomita liikennejuopumuksesta moottorittomalla ajoneuvolla.

Ajoneuvon luovuttaminen päihtyneelle kuljettajalle on myös rangaistava teko.

Jo pienikin veren alkoholipitoisuus huonontaa ajokykyä ja nostaa onnettomuuteen joutumisen todennäköisyyttä. Veren alkoholipitoisuuden ylittäessä 0,5 promillea onnettomuusriski kasvaa voimakkaasti ja 1,6 promillen rajan ylittyessä kuljettajan onnettomuuteen joutumisen todennäköisyys on noussut jo 40-kertaiseksi selvään kuljettajaan verrattuna.

Rattijuopumus tulee kalliiksi

Liikennevahinkoon syyllistynyt rattijuoppo on itse taloudellisessa vastuussa sekä itselleen, matkustajille että muille ulkopuolisille aiheutuneista vahingoista. Hän voi menettää oikeutensa myös liikenne- ja autovakuutuskorvauksiin.

Törkeissä rattijuopumustapauksissa myös matkustaja menettää vakuutusetunsa.

Rattijuopoista noin 10 prosenttia on nuoria kuskeja

Erityisesti nuorilla kuljettajilla on muita suurempi onnettomuusriski, vaikka alkoholia olisi nautittu vain vähän. Alkoholi vaikuttaa voimakkaimmin niihin kuljettajan taitoihin, jotka eivät ole vielä automatisoituneet ajokokemuksen myötä. 

Rattijuopoista noin 10 prosenttia on iältään 18–24-vuotiaita. Henkilövahinkoon johtaneiden rattijuopumusonnettomuuksien kuljettajista nuoria on kolmannes.

Yli 60 % rattijuopoista on alkoholin suurkuluttajia, kolmanneksella on sairaudeksi luokiteltu päihdeongelma.

Moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettaja syyllistyy rattijuopumukseen, jos

1. hänen verensä alkoholipitoisuus on ajon aikana tai sen jälkeen vähintään 0,5 promillea tai hänellä on litrassa uloshengitysilmaa vähintään 0,22 milligrammaa alkoholia.
2. kuljettaja on käyttänyt huumausainetta niin, että hänen veressään on ajon aikana tai sen jälkeen käytetyn huumausaineen vaikuttavaa ainetta tai sen aineenvaihduntatuotetta (pois lukien lääkevalmiste, jota kuljettajalla on oikeus käyttää).
3. kuljettaja on käyttänyt muuta huumaavaa ainetta kuin alkoholia taikka tällaista ainetta ja alkoholia niin, että hänen kykynsä tehtävän vaatimiin suorituksiin on huonontunut.

Rattijuopumus luokitellaan törkeäksi, jos

• rattijuopumuksessa rikoksentekijän veren alkoholipitoisuus on vähintään 1,2 promillea tai hänellä on vähintään 0,53 milligrammaa alkoholia litrassa uloshengitysilmaa.
• rikoksentekijän kyky tehtävän vaatimiin suorituksiin on tuntuvasti huonontunut.
• rikoksentekijä on käyttänyt muuta huumaavaa ainetta kuin alkoholia tai tällaista ainetta ja alkoholia niin, että hänen kykynsä tehtävän vaatimiin suorituksiin on tuntuvasti huonontunut, ja olosuhteet ovat sellaiset, että rikos on omiaan aiheuttamaan vaaraa toisen turvallisuudelle.

Rattijuoppouden torjunta

Keskeinen merkitys rattijuoppouden torjunnassa on kiinnijoutumisriskillä. Vuosittain poliisi puhalluttaa 1,2-1,8 miljoonaa kuljettajaa. Kiinni jää noin 20 000 rattijuoppoa. Huomattava osa rattijuopoista kärähtää silti edelleen ajotapavirheiden, liikennevahinkojen ja liikennerikkomusten seurauksena.

Yleiseen asenneilmapiiriin vaikuttamisella ja kampanjoilla on tärkeä ennalta ehkäisevä merkitys rattijuopumukseen ja niillä onkin saavutettu myönteistä asenteiden muutosta erityisesti nuorten keskuudessa.

Alkoholin palaminen

Alkoholi poistuu elimistöstä palamalla. Maksa polttaa puhdasta alkoholia noin yhden gramman tunnissa kymmentä painokiloa kohden. Elimistön alkoholipitoisuus riippuu henkilön painosta. Naisilla alkoholiannos nostaa elimistön alkoholipitoisuutta keskimäärin miehiä enemmän kehon pienemmän nestemäärän takia.

Alkoholiannos (esim. pullo keskiolutta, 12 cl viiniä tai 4 cl viinaa) sisältää 12–14 grammaa alkoholia. Yhden alkoholiannoksen palaminen elimistöstä kestää noin kaksi tuntia.

Myös krapula alentaa monin tavoin ajokykyä. Alkoholin nauttimista seuraavana päivänä kuljettajan onkin syytä tarkkailla omaa ajokykyään. Humalan tunne on saattanut hävitä, mutta alkoholia on vielä veressä.

Alkoholilaskuri: tarkista alkoholin palaminen THL:n alkoholilaskurissa. (Avautuu uuteen ikkunaan)

Alkolukko

Alkolukko on ajoneuvoon asennettava käynnistyksenestolaite, jonka toiminta perustuu alkometriin. Ennen ajoneuvon käynnistämistä on kuljettajan puhallettava laitteeseen, joka mittaa kuljettajan uloshengitysilman alkoholipitoisuuden.

Alkolukko on tehokas rattijuopumuksen ennaltaehkäisykeino ja sitä voidaan käyttää myös vapaaehtoisesti niin yritysten kuin yksityisten henkilöiden ajoneuvoissa.

Alkolukon toiminta perustuu alkometriin

Alkolukko aktivoituu, kun ajoneuvoon kytketään sytytysvirta päälle. Lyhyen lämmitysajan jälkeen laite pyytää kuljettajaa antamaan puhallusnäytteen. Hyväksytyn lukeman jälkeen laite sallii ajoneuvon käynnistyksen. Käynnistyksen estorajana useimmissa laitteissa on 0,1 milligrammaa alkoholia litrassa uloshengitysilmaa. Tämä vastaa noin 0,2 promillen alkoholipitoisuutta veressä.

Laite opastaa käyttäjäänsä tapahtuman eri vaiheissa ja tapahtumat tallentuvat ohjausyksikköön. Lokitietoja voidaan halutessa tarkastella huollon yhteydessä.

Alkolukko voidaan asentaa vapaaehtoisesti lähes kaikkiin moottorikäyttöisiin ajoneuvoihin, esimerkiksi autoihin, traktoreihin, moottoripyöriin tai mönkijöihin. Alkolukollista ajoneuvoa ei vapaaehtoisessa käytössä tarvitse muutoskatsastaa.

Rattijuopumukseen syyllistynyt henkilö voi ehdottoman ajokiellon sijaan pyytää valvottua ajo-oikeutta alkolukolla varustetulla ajoneuvolla.

Alkolukon käyttö ja haluttujen ominaisuuksien asettaminen vapaaehtoiskäytössä on vapaampaa kuin valvotussa ajo-oikeudessa. Yleensä alkolukkoon puhalletaan vain liikkeelle lähdettäessä. Oletukseksi voidaan asettaa esimerkiksi, että

• alkolukko ei edellytä puhallusta käynnistyksen yhteydessä, kun ajoneuvo on ollut pysähdyksissä alle tunnin tai 
• puhallusta vaaditaan satunnaisesti muutaman kerran päivässä. Tämä sopii yrityskäyttöön, jossa useampi kuljettaja ajaa samalla ajoneuvolla päivän aikana.

Mistä alkolukon voi hankkia

Alkolukkoja voi tiedustella laitevalmistajien edustajilta. Alkolukko asennetaan laitevalmistajan kanssa sopimuksen tehneessä asennusliikkeessä. Tietoa alkolukon asennuspaikoista saa myös Liikenne- ja viestintäviraston sivuilta  (Avautuu uuteen ikkunaan). Alkolukko vaatii kalibrointihuollon mallista riippuen 6 kuukauden tai yhden vuoden välein.

Valvottu ajo-oikeus

Rattijuopumukseen tai törkeään rattijuopumukseen syyllistynyt henkilö voi saada ajo-oikeutensa takaisin ottamalla ajoneuvoonsa alkolukon ja sitoutumalla muihin valvotun ajo-oikeuden ehtoihin. Valvotun ajo-oikeuden myöntäminen ei vaikuta rattijuopumuksesta tuomittavaan rangaistukseen.

Valvotussa ajo-oikeudessa, alkolukko voi pyytää puhalluksen uudelleen milloin tahansa ajon aikana. Ajon aikana annettu rajan ylittävä puhallustulos ei sammuta ajoneuvoa, mutta kytkee sen hätävilkut ja hälyttimen sireenin toimintaan herättäen huomiota ja estäen näin pidemmän ajamisen. Samalla ajoneuvon lokiin jää tieto tapahtuneesta, mikä voi pidentää valvotun ajo-oikeuden voimassaoloa tai evätä sen kokonaan.

Valvotun ajo-oikeuden voi saada vakinaisesti Suomessa asuva henkilö, joka on syyllistynyt alkoholin käyttöön perustuvaan rattijuopumukseen, ja joka ei ole muusta syystä ajokiellossa. Valvottua ajo-oikeutta voi pyytää rattijuopumusta tutkivalta poliisilta tai rattijuopumusasian käsittelyn yhteydessä tuomioistuimelta. Valvotun ajo-oikeuden alkolukon voi asennuttaa henkilöautoon, linja-autoon, pakettiautoon, kuorma-autoon tai traktoriin. Ajoneuvo pitää muutoskatsastaa valvotun ajo-oikeuteen käytettävän alkolukon asentamisen tai sen pois ottamisen yhteydessä. 

Valvottavan on käytävä lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattihenkilön luona keskustelemassa päihteiden käytöstä, niiden vaikutuksista terveyteen sekä hoitomahdollisuuksista. Valvottavan on pyydettävä käynnistä todistus, josta ilmenee käynnin tarkoitus. Todistus toimitetaan poliisille.