Siirry sisältöön
Auton turvatekniikka

Henkilöautojen turvatekniikka ja kuljettajaa avustavat järjestelmät

Lukuisat autojen varusteet voivat tukea kuljettajaa ja tarvittaessa korjata tämän tekemiä virheitä. Ne auttavat välttämään niin kolhuja kuin pahoja onnettomuuksia. Suuri osa kuljettajaa avustavista järjestelmistä hyödyntää kamera- ja tutkatekniikkaa sekä kehittyneitä ohjelmistoja. 

Jarru- ja ajonvakautusjärjestelmät
Ajoavustimet
Valoavustimet
Apua ja turvaa pysäköintiin

Säädä avustavat järjestelmät itsellesi sopivaksi 

Kuljettajaa avustavat järjestelmät voivat helpottaa ajosuoritusta ja auttaa välttämään onnettomuuksia. Osa varusteista on selvästi enemmän ajomukavuuteen liittyviä, toiset taas ovat vasta tositilanteessa apuun tulevia turvavarusteita. Kansainvälisesti yleisnimenä käytetään englanniksi vakiintunutta termiä ADAS (Advanced Driver Assistance Systems). 

Selkeästi turvallisuuteen liittyvistä varusteista monet ovat tulleet ajan mittaan pakollisiksi uusissa autoissa. Erityisen monella varusteella pakollisuus on 7.7.2024 alkaen EU:n yleisen turvallisuusasetuksen (Avautuu uuteen ikkunaan) myötä. 

Autot ovat Suomessa liikenteessä noin parikymmentä vuotta. Pakolliset varusteet tulevat olemaan liikenteessä isossa osassa autoja vasta 2040-luvulla.

Moni järjestelmä käyttää tuulilasin yläosassa olevaa kameraa, joka puhdistuu tuulilasinpyyhkimien avulla. Sen sijaan perässä olevaa peruutuskameraa pitää monissa autoissa puhdistaa itse. Lumisella kelillä myös parkkitutkat puskurissa sekä pitkän kantaman tutka auton keulassa voivat joskus toimia huonosti, jolloin puhdistus auttaa. 

Perehdy uuteen ja runsaasti varusteltuun autoon ennen ajoa. Perehdytyksen voi tehdä autoa luovuttava automyyjä tai muu autoa lainaava henkilö. Vähintäänkin se kannattaa tehdä itse, ennen ajoon lähtöä auton ollessa vielä parkissa. 

Joissain autoissa kuljettajaa avustavat ja turvajärjestelmät tunnistaa napeista, joista järjestelmät saa pois päältä. Niihin ei lähtökohtaisesti kannata koskea. Jos joku järjestelmä häiritsee, sen saattaa pystyä säätämään vähemmän herkäksi. Mahdolliset turhat varoitukset poistuvat ja tositilanteissa toiminta säilyy. 

Säädöt tehdään valikosta, joka autosta riippuen löytyy joko mittaristonäytön keskeltä tai keskinäytöstä. Päävalikko on yleensä ”Asetukset/Settings” tai ”Auto/Car”. Siellä seuraava valikko voi olla esimerkiksi ”Kuljettajaa avustavat järjestelmät/Driver Assist” tai vastaava ajamiseen tai turvallisuuteen liittyvä otsikko.

Joissain järjestelmissä voi vain laittaa järjestelmän päälle tai pois (on-off). Osassa voi tehdä muitakin säätöjä. Varsinkin kaistavahdin ja törmäysvaroituksen herkkyyden voi yleensä asettaa itselleen sopivan tuntuiseksi. 

Mukautuvan vakionopeussäätimen turvaväli säädetään vakionopeussäätimen yhteydessä olevista etäisyysviivanäppäimistä. Sitä varten ei tarvitse mennä valikoihin. 


Jarru- ja ajonvakautusjärjestelmät 

Automaattinen hätäjarrutus 

Automaattinen hätäjarrutus varoittaa ensin kuljettajaa edessä olevasta esteestä. Varoitus annetaan äänellä, mittaristossa tai näytössä sekä jossain autoissa myös heijastetaan tuulilasiin. 

Varoitus tapahtuu nopeudesta ja auton valikossa tehdystä herkkyyssäädöstä riippuen noin 2-5 sekuntia ennen törmäystä. Näin kuljettaja ehtii vielä jarruttaa tai väistää.  

Kun törmäys on väistämätön, auto jarruttaa viime hetkellä osuman välttämiseksi tai törmäysnopeuden pienentämiseksi. Osassa vanhemmista autoista automaattinen hätäjarrutus toimii vain kaupunki- tai maantieajossa, uudemmissa autoissa laajemmilla nopeusalueilla. Järjestelmän toimintaa ei pysty turvallisesti itse kokeilemaan. 

Hitaammilla vauhdeilla ja pitävällä pinnalla auto voi ehtiä pysähtyä kokonaan. Suuremmissakin nopeuksissa törmäys on selvästi pienempi kuin se olisi ilman jarrutusta.  

Automaattiseen hätäjarrutukseen käytetään autosta riippuen kameraa, tutkajärjestelmiä tai molempia. Tutka- ja lasertutka (LIDAR)-järjestelmät tunnistavat vain isoja esteitä, mutta niiden etäisyyden hyvin tarkasti. Kameraa taas käytetään kohteiden tunnistamiseen. Näin estetään törmäyksiä tai vähennetään törmäysnopeutta jalankulkijoihin ja pyöräilijöihin. 

Osa uudemmista hätäjarrutusjärjestelmistä on varustettu myös risteysavustimella. Ne tunnistavat myös poikittaisliikenteen, eli voivat ennakoida törmäystä risteykseen ajettaessa lähestyvän auton, pyöräilijän tai jalankulkijan kanssa. Järjestelmä toimii muuten samoin kuin tavallinen hätäjarrutusjärjestelmä. 

Kun automaattisen hätäjarrutuksen tutkat tai kamerat tulevat kaikkiin autoihin, niihin on voitu samalla liittää muita toimintoja. Esimerkiksi mukautuva vakionopeussäädin käyttää yleensä samaa pitkän kantaman tutkaa kuin maantienopeuksien automaattinen hätäjarrutus. Kaistavahti ja nopeusrajoitusten tunnistus taas käyttävät samaa tuulilasikameraa kuin jalankulkijan ja pyöräilijän tunnistus. 

Hätäjarrutuksen merkkivalo / vilkkuvat jarruvalot

Joissain autoissa saattaa mennä hätävilkut päälle vastaavassa tilanteessa. Nykyään uusissa autoissa tämä on korvattu yksiselitteisemmällä jarruvalojen vilkkumisella.

Törmäyksen ennakointijärjestelmä 

Törmäyksen ennakointijärjestelmä tunnistaa vaaratilanteen yleensä jonkin muun järjestelmän aktivoitumisesta. Esimerkiksi törmäysvaroittimen, lukkiutumattomien jarrujen tai ajonvakautusjärjestelmän toiminnasta auto päättelee törmäyksen olevan todennäköinen. 

Auto voi valmistautua tilanteeseen esimerkiksi esikiristämällä turvavyöt, esipaineistamalla jarrujärjestelmän, sulkemalla ikkunat ja säätämällä sähkösäätöiset penkit kolariturvallisempaan asentoon. 

Ennakointijärjestelmiä on yleensä lähinnä kalliimman hintaluokan autoissa. Tällaisen auton tuntee yleensä siitä, että liikkeelle lähdettäessä se mittaa turvavyön käyttäjän liikauttamalla hetkellisesti turvavyötä kireämmälle. 

Lukkiutumattomat jarrut 

ABS-jarrut estävät pyörien lukkiutumisen jarruttaessa, jolloin auton ohjattavuus säilyy. Lukituilla pyörillä auto ei olisi ohjattavissa jarrutuksen aikana.  

Järjestelmä tarkkailee jokaisen pyörän pyörimisnopeutta. Jos pyörä on lukkiutumassa, vähennetään jarrutehoa, ja pyörimisnopeuden jälleen kasvaessa jarrutehoa lisätään. Tämä tapahtuu useita kertoja sekunnissa, niin kauan kuin jarrupoljinta painetaan. Järjestelmän toiminnan voi havaita jarrupolkimen tärinästä. 

Luistonesto / vetoluistonesto / sutimisenesto  

Luistonesto estää vetävien pyörien luistamista liikkeelle lähdettäessä kiihdyttäessä. Tällöin saadaan mahdollisimman hyvä pito auton vetävien pyörien ja tien pinnan väliin. Pyörien luistamista voidaan estää moottorin tehoa laskemalla tai pyörää jarruttamalla. 

Luistonestojärjestelmä tarkkailee antureiden avulla vetävien pyörien pyörimisnopeutta. Jos pyörimisnopeuden ero kasvaa liian suureksi, liian nopeaa pyörää jarrutetaan ja voima siirtyy paremmin pitävälle pyörälle. Eräät järjestelmät vähentävät moottorin tehoa, jolloin pito luistavalle pyörälle alkaa palautua.  

Luistonestojärjestelmä estää sutimista pelkästään kiihdytyksissä. Se on siis eri asia kuin ajonvakautusjärjestelmä, joka estää sivuluisua. Vanhempia, 2000-luvun alkupuolen, autoja on voitu markkinoida ajonvakautusjärjestelmällisinä, vaikka autossa on vain luistonesto. Lue lisää ajonvakautusjärjestelmästä seuraavassa kappaleessa.

Ajonvakautusjärjestelmä 

Ajonvakautusjärjestelmä estää auton luisuja ja niistä johtuvia hallinnan menetyksiä jarruttamalla oikea-aikaisesti yksittäisiä pyöriä ja vähentämällä moottorin tehoa. Auto pysyy hallinnassa tilanteissa, joissa se voisi ilman järjestelmää lähteä sivuluisuun tai ohjautua huonosti. Liukkaalla kelillä ajonvakautusjärjestelmän merkitys korostuu entisestään. 

Ajonvakautusjärjestelmä pystyy estämään huomattavan osan auton hallinnan menetyksestä johtuvista onnettomuuksista. Se ei silti pysty nousemaan fysiikan lakien yläpuolelle, eikä estämään onnettomuuksia, kun nopeutta on liikaa. 

Kuljettajan ei tarvitse erityisesti käyttää ajonvakautusjärjestelmää. Järjestelmä auttaa vain hätätilanteissa. Tärkeintä on huomioida se autoa ostettaessa. Ajonvakautusjärjestelmät alkoivat yleistyä autoissa 2000-luvun alkupuolella, joten ilman sitä ei kannata enää käytettyäkään autoa ostaa.  


Ajoavustimet 

Mukautuva vakionopeudensäädin 

Auton konsolissa näkyy edellä ajava auto ja sen perässä olevat mukautuvan vakionopeudensäätimen etäisyysviivat.

Mukautuva vakionopeudensäädin toimii kuten nopeuden tasaisena pitävä vakionopeudensäädin, kun tie on edessä tyhjä. Kun edessä omalla kaistalla on hitaampi auto, järjestelmä hiljentää automaattisesti edellä ajavan nopeuteen. 

Etäisyyttä edellä ajavaan pystyy säätämään vakionopeussäätimen yhteydessä olevista etäisyysviivanapeista tai katkaisimesta. Pienimmät etäisyydet ovat useimmissa autoissa aivan liian lyhyitä, eivätkä sovellu varsinkaan liukkaille keleille. Yleensä vain etäisyyssäädön pisin vaihtoehto takaa riittävän turvavälin. 

Järjestelmä tunnistaa vain edessä olevat, samalla kaistalla samaan suuntaan ajavat autot. Kun esimerkiksi vaihdetaan autojonon takaa tyhjälle hidastuskaistalle, järjestelmä alkaa kiihdyttää aiemmin asetettuun nopeuteen. 

Hyvin monissa tilanteissa kuljettajan on jarrutettava itse: esimerkiksi vaihdettaessa liittymässä hidastuskaistalle, tultaessa liikennevaloihin tai risteykseen sekä edellä ajavan jarruttaessa voimakkaasti. 

Joissain mukautuvissa vakionopeussäätimissä nopeus voi muuttua myös auton sivuttaiskiihtyvyyden tai navigaattorin kartta-aineiston perusteella. Järjestelmä voi hidastaa vauhtia esimerkiksi mutkaan ajettaessa. Mukautuvaan vakionopeussäätimeen voi liittyä myös nopeusavustin (alla). 

Mukautuvan vakionopeussäätimen toimintaan on tutustuttava rauhassa ja siihen olisi syytä saada opastusta automyyjältä. Se helpottaa kuljettajan jalkatyötä, mutta ei poista kuljettajan vastuuta auton ajamisesta. 

Nopeusrajoituksen tunnistus 

Nopeusrajoituksen tunnistuksessa voimassa oleva nopeusrajoitus näytetään auton mittaristossa. Joissain autoissa se lisäksi heijastetaan tuulilasiin. Kuljettaja pysyy tietoisena nopeusrajoituksesta, vaikka ei olisi huomannut merkkiä tai olisi unohtanut sen. 

Jos autossa on sisäänrakennettu navigaattori, nopeusrajoitusten tunnistus on usein yhdistetty siihen. Myös auton tuulilasissa oleva kamera lukee tien varressa olevia nopeusrajoitusmerkkejä. Usein näytetään silti ensisijaisesti navigaattorin kartta-aineistosta saatu nopeusrajoitustieto. Nämä tiedot ovat joskus virheellisiä esimerkiksi suomalaisista talvinopeusrajoituksista tai muista kartta-aineiston puutteista johtuen. 

Nopeusavustin / Nopeusvaroitin / Älykäs nopeusavustin 

Ruudussa näkyy punaisella 80 kun auton nopeus on 83 km/h. Punainen 80 ilmaisee oikean nopeusrajoituksen.

Nopeusrajoituksen tunnistukseen yhdistettynä nopeusvaroitin varoittaa sen hetkisen nopeusrajoituksen ylityksestä. Monissa tapauksissa auton valikosta voi säätää, minkä suuruiseen ylinopeuteen varoitus reagoi. 

Autosta riippuen varoitus voi olla nopeusrajoitusmerkin vilkkuminen mittaristossa, piippausääni, tärinä tai jopa navigaattorin opastusäänellä sanottu ”ajat ylinopeutta”. 

Uusissa autoissa pakollinen älykäs nopeusavustin (Intelligent Speed Assist, ISA) voi olla toteutettu äänellä, tärinällä, kaasupolkimen vasteella tai nopeudensäätötoiminnolla.  

Yhä useammissa autoissa mukautuvan vakionopeussäätimen voi laittaa toimimaan järjestelmän tulkitsemien nopeusrajoitusten mukaan. Rajoituksen vaihtuessa auto itsestään jarruttaa tai kiihdyttää vauhdin uuden rajoituksen mukaiseksi. Toiminnon kanssa pitää olla varovainen, kun nopeusrajoitustiedot ovat aineistoissa välillä väärin. Kuljettaja on silti vastuussa auton nopeudesta, vaikka auto kiihdyttäisikin itsestään ylinopeuteen. 

Kaista-avustin / kaistavahti / hätätilanteiden kaistanpitojärjestelmä 

Kaistalta ajautumisesta varoittavia ja sillä pysymistä auttavia järjestelmiä on monenlaisia. Uudemmissa autoissa on yleensä jonkinlainen yhdistelmä äänivaroituksesta ja ohjausavustuksesta. 

Varoittava kaistavahti varoittaa maantienopeuksissa tahattomasta ajautumisesta kaistaviivalle tai sen yli. Varoitus tulee yleisimmin äänivaroituksella, joissain autoissa rattia täristämällä. Ohjausta käyttävä kaista-avustin ennaltaehkäisee kaistalta ajautumista kääntämällä rattia.  

Järjestelmät toimivat käyttämällä tuulilasissa olevaa kameraa, joka lukee kaistaviivoja. Kaistavahdit ja -avustimet eivät välttämättä toimi kaupunkiajossa, jyrkissä mutkissa, rattia määrätietoisesti käännettäessä, vilkkua käytettäessä tai kaistaviivojen näkyessä huonosti.  

Kaista-avustimen toimintaan ei pidä yksistään luottaa. Se on tarkoitettu hätätilanteista varoittamiseen aina kuin se on mahdollista. Kaistavahti tai -avustin voi, edes osan aikaa toimivanakin, pelastaa monilta vakavilta onnettomuuksilta. 

Osassa vanhemmista autoista kaistavahti pitää laittaa erikseen päälle, uusissa se on lähtökohtaisesti aina käynnistettäessä päällä. Mikäli kaistavahti tai kaista-avustin tuntuu puuttuvan ajamiseen liikaa, kannattaa ensin kokeilla vähentää järjestelmän herkkyyttä auton valikosta. Sitä kautta voi löytyä sopiva toiminta, joka ei häiritse ajamiseen keskittymistä, mutta voi toimia tositilanteessa. 

Maantie- ja ruuhka-avustimet 

Konsolissa lukee teksti "travel assist" kun toiminto on valittu.

Lisäyksenä mukautuvalle vakionopeussäätimelle yhä useampi auto voi myös ohjausta kääntämällä pitää sijaintinsa kaistan keskellä. Auto voi liikkua kaistallaan suorahkoilla teillä reilun 10 sekuntia ilman kuljettajan toimintaa, mutta jatkuvasti kuljettajan vastuulla. 

Auto säilyttää etäisyyden edellä ajavaan ja pyrkii aktiivisesti pysymään kaistansa keskellä. Osa seuraa myös edellä ajavan auton ajolinjaa. Toiminta on ennakoivampaa kuin perinteisemmässä kaista-avustimessa, joka kääntää rattia vasta kaistalta harhautumisen lähestyessä. 

Osa järjestelmistä toimii vain hitaissa nopeuksissa ja osa vain maantienopeuksissa. Yhä useammissa toiminta on kaikilla nopeusalueilla, niin kauan kuin kaistan havaitseminen ja liikennetilanne pysyvät helppoina. 

Maailmalla on tiettyjä erikoistilanteita, joissa jotkut autonvalmistajat ovat saaneet hyväksynnän SAE-tason (Avautuu uuteen ikkunaan) 3 autonomiselle ajamiselle. Suomeen tätä kirjoitettaessa (vuoden 2023 lopulla) ei ole vielä erikseen määritelty näitä erityisiä liikennetilanteita ja tieosuuksia.  

Toistaiseksi kaikki järjestelmät ovat siis korkeintaan SAE-tasoa kaksi, eli vain avustavia. Ne eivät tunnista yllättäviä tilanteita eivätkä poista kuljettajan vastuuta ajamisesta. Kuskin on oltava aivan yhtä valppaana kuin itse ajaessaan. 

Hätätila-avustin 

Hätätila-avustin hälyttää ensin kuvilla ja äänillä, mikäli kuljettaja ei ohjaa autoa sen ollessa liikkeellä. Jos kuljettaja ei tee mitään, auto alkaa jarruttaa.  

Jos kuljettaja ei edelleenkään tee mitään, auto laittaa hätävilkut ja pysäyttää auton. Käytännössä auto pysäytetään ajokaistalle, sillä järjestelmä ei osaa arvioida väistämiseen sopivia pientareita. 

Järjestelmä voi myös laittaa sähköisen seisontajarrun päälle, avata ovet lukosta, kytkeä sisävalot päälle tai jopa soittaa eCall-hätäpuhelun. 

Kaistanvaihtoavustin / Kuolleen kulman valvonta 

sivupeilissä näkyy keltainen valo koska auton kuolleessa kulmassa on toinen auto.

Kaistanvaihtoavustin varoittaa viereisellä kaistalla, auton takaviistossa, olevista autoista ja moottoripyöristä. Sivupeiliin syttyy yleensä keltainen varoitusvalo, kun takaviistossa on toinen ajoneuvo.  

Jos kuljettaja siitä huolimatta laittaa vilkun päälle ja aikoo vaihtaa kaistaa, järjestelmä varoittaa joko keltaisen valon vilkkumisella, punaisella varoitusvalolla tai äänivaroituksella. Jos vielä tästäkin huolimatta kuljettaja aikoo ajaa toisen kylkeen, kehittyneimmät järjestelmät myös kääntävät rattia törmäyksen välttämiseksi. Kuolleen kulman valvonta ei yleensä ole käytössä hitaimmissa kaupunkinopeuksissa. 

Kuolleen kulman kamera 

Konsolissa näkyy henkilö lähestymässä suojatietä kun auto on kääntymässä.

Auton kyljessä olevan kuolleen kulman kameran kuva näytetään mittaristossa tai keskinäytössä, kun kyseisen puolen suuntavilkku kytketään päälle.  

Kameran kuva on laajempi kuin henkilöauton sivupeilin, joten sen avulla näkee selvästi enemmän. Samoin näkymä on paljon parempi kuin monen auton kuljettajan paikalta takaviistoon katsoessa. Silti kamerakaan ei täysin vapauta takaviistoon tai sivupeiliin katsomisesta, mutta on hyvä lisäapu. 

Kuljettajan väsymyksen ja tarkkaavaisuuden tunnistin / vireystilan valvonta 

Kuljettajan väsymyksen ja tarkkaavaisuuden tunnistin tarkkailee kuljettajan ajotapaa esimerkiksi kaasupolkimen ja ohjauksen käyttämisestä sekä muiden turvavarusteiden aktivoitumisesta. Tunnistin voi ehdottaa taukoa esimerkiksi kahvikupin kuvalla, kun ajaminen ei vaikuta enää turvalliselta. 


Valoavustimet  

Kaukovaloavustin   

Kuljettaja valitsee viiksestä valojen pääkytkimen "auto" asentoon.

Kaukovaloavustin eli automaattiset kaukovalot vaihtavat kauko- ja lähivalojen välillä kuljettajan puolesta. Kuljettaja voi pitää kädet ratissa ja keskittyä ajamiseen. 

Avustin kytketään päälle laittamalla kaukovalot viiksestä päälle. Valojen pääkytkimen pitää olla “Auto”-asennossa. Aluksi kaukovalot eivät syty, vaan mittaristoon syttyy haaleampi kaukovalojen kuvake. Nyt avustin on päällä. 

Kaukovalot syttyvät automaattisesti, kun vauhtia on riittävästi, ympärillä on pimeää, eikä edessä tai takana toista autoa. Avustin vaihtaa automaattisesti lähivaloille, kun eteen tai vastaan tulee toinen auto, taikka tullaan katuvalojen alueelle. 

Kaukovaloavustin on yleinen, sillä se käyttää tuulilasissa olevaa kameraa, joka uusissa autoissa on muutenkin. Avustin helpottaa kuljettajan työtä, mutta ei vaihda valoja yhtä viisaasti kuin hyvä kuljettaja. Valot saattavat vaihtua liian aikaisin tai myöhään. Epäselvässä tilanteessa lähi- ja kaukovalot voivat räpsyä edestakaisin. Jos liikenteessä vastaantuleva auto temppuilee kaukovaloillaan, se ei ehkä ole kuljettaja, vaan auto. 

Mukautuvat led-kaukovalot / Matriisi-led-kaukovalot 

Kun vastaan tulee auto tai edellä ajaa toinen auto, kameralla havaitaan sen tarkka sijainti. Tarkasti toimivat moniosaiset led-valot poistavat valon ainoastaan siitä kohdasta. Kaikki muu, kuten tien pientareet, pysyvät jatkuvasti kaukovalon tehoisesti valaistuna. 

Hienoimmat täysin mukautuvat LED-kaukovalot toimivat paremmin kuin kukaan kuljettaja pystyy toimimaan. Pimeällä tiellä ajettaessa kaukovalot ovat päällä jatkuvasti.  

“Matrix LED” -kaukovalot toimivat vain pimeällä, kuten tavallisempikin kaukovaloavustin. Myös “matrix-LEDit” aktivoidaan laittamalla kaukovalot päälle, valojen pääkytkimen ollessa “Auto”-asennossa. Normaalilla “valot päällä” -asennolla on yleensä näissäkin autoissa perinteinen manuaalinen kaukovalotoiminta. 

Kulmavalot 

Auton ajovalojen yhteydessä oleva erillinen pieni valo (tai sumuvalo) syttyy, kun vilkku laitetaan päälle tai ohjauspyörää käännetään riittävästi.  

Kulmavalot auttavat näkemään pimeässä hitaammassa vauhdissa (alle 40 km/h), erityisesti risteyksissä tai parkkipaikalla kääntyessä. 

Kääntyvät / mukautuvat ajovalot 

Joissain autoissa varsinaisten ajovalojen kuvio muuttuu ajotilanteiden mukaan. Valokuviota voidaan muuttaa esimerkiksi nopeuden tai ohjauspyörän liikkeiden mukaan tai ottaen huomioon ajo-olosuhteet. Tällöin ne valaisevat mutkaisella tiellä paremmin mutkiin, moottoritiellä riittävän kauas molemmille puolille ja kaupungissa taas mahdollisimman vähän muita häikäisten. 

Kääntyvillä ksenon-valoilla varustetuissa autoissa valoyksikkö kääntyy fyysisesti. Uudemmissa eri tavoin mukautuvilla led-valoilla varustetuissa autoissa valokuvio voi säätyä tilanteen mukaan monin tavoin. 

Pimeänäkö 

Keskikonsolin ruudussa näkyy pimeäkameran tunnistama eläin punaisella.

Erillinen pimeänäkökamera kuvaa pimeää tietä. Sen kuva näytetään mittaristossa, kojelaudan keskinäytössä tai tuulilasin alareunassa. Osassa järjestelmiä on valonvahvistin, jolloin kuva on todellista kirkkaampi kuva hämärästä tiestä. Toisissa taas käytetään lämpökameraa, jolloin kuvassa korostuvat lämpimät kohteet. 

Uudemmat pimeänäköjärjestelmät tunnistavat kuvasta jalankulkijan tai eläimen, jolloin ne korostetaan kuvassa eri värillä. Joissain autoissa niistä voidaan myös varoittaa äänellä ja tuulilasiin heijastettavalla varoituksella. 


Apua ja turvaa pysäköintiin 

Pysäköintitutkat / peruutustutka 

Pienet pyöreät ultraäänisensorit auton puskureissa tunnistavat esteen ja sen etäisyyden. Autossa merkkiääni kertoo etäisyyden: mitä lyhyempi väli piippauksilla, sen lähempänä este on. Monissa autoissa myös kojelaudan näytössä oleva grafiikka kertoo, missä kohdassa este on. 

Osassa autoja piippaus ei ala heti. Näyttöön ilmestyy ensin vihreää väriä, sitten ehkä keltaista ja lopuksi punaista. Esimerkiksi joissain Mercedeksissä matkustajia halutaan säästää piipitykseltä, ja kuljettajan pitää seurata tilannetta näytöstä, kunnes vasta aivan viime hetkellä tulee myös piippaus. 

Varsinkin joissain vanhemmissa autoissa keulan parkkitutkat eivät aktivoidu itsestään, vaikka ajaisi kuinka lähelle. Ne saa päälle peruutusvaihteen lisäksi ainoastaan painamalla parkkitutkien nappia. Napista parkkitutkat saa myös pois päältä, jos ne turhaan piipittävät lumen tai peräkärryn takia. 

Peruutuskamera 

Auton perässä olevan kameran kuvasta näkee takana olevat esteet. Osassa autoista kuvan päälle tulee grafiikka näyttämään, mihin suuntaan auto on menossa. 
 
Kamera likaantuu helposti, joten sitä kannattaa kurakelillä pyyhkäistä puhtaaksi. Vain joissain autoissa kamera kääntyy piiloon ja pysyy siten puhtaana. 

Kuljettaja pyyhkäisee kurat pois peruutuskamerasta.

360 asteen kamerat 

Kojelaudaussa näkyy auto ylhäältä päin sekä toisessa kuvassa auton takana oleva osa.

Auton joka puolella olevien parkkikameroiden kuvat yhdistetään kojetaulunäyttöön yhdeksi kuvaksi. Autoa ikään kuin katsotaan ylhäältä päin ja kaikki auton ympärillä olevat esteet näkyvät yhtä aikaa. 

360 asteen kameralla on helppo esimerkiksi pysäköidä auto suoraan asentoon parkkiruudun keskelle tai kadun reunaan.  

Keskinäytön kuvasta voi valita halutessaan vain yhden kameran kuvan katsottavaksi tarkemmin. Joissain autoissa voi myös yhtä aikaa nähdä isossa kuvassa vaikka peruutuskameran ja pienemmässä kuvassa 360-kuvan. 

On myös autoja, kuten Teslat, joissa on taka- ja sivukamerat, mutta etukamera puuttuu. Lintuperspektiivin 360-kuva jää saamatta, mutta sivukameroiden avulla ruudun keskelle tai kadun reunaan pysäköinti on niissäkin helppoa. 

Pysäköintiavustin 

Pysäköintiavustin ohjaa auton parkkiruutuun tai taskuparkkiin kääntämällä rattia oikeissa paikoissa. Kuljettajan tehtävä on vaihtaa vaihdetta ja käyttää polkimia normaalisti sekä noudattaa auton infonäytön ohjeita.  

Joissain uudemmissa autoissa auto myös vaihtaa vaihteen, säätää nopeuden tai jarruttaa itse. Jos näin on, tieto löytyy auton ohjeista. 

Yleensä järjestelmä pitää aktivoida havainnoimaan paikkoja erillisestä napista, kun ajaa alueelle, josta parkkipaikka voisi löytyä. Vain osa järjestelmistä haistelee mahdollisia parkkipaikkoja aina hidasta vauhtia ajettaessa. Kun auto on löytänyt paikan, siitä ilmoitetaan mittariston tai näytön symbolilla. 

Kun kuski on samaa mieltä, auton ehdotus parkkiruudusta hyväksytään painalluksella napista tai kosketusnäytöstä. Sitten otetaan kädet irti ratista ja annetaan auton ohjata. Kuljettaja on silti yhä vastuussa toiminnasta. 

Pysäköintiavustimen käyttöä pitää harjoitella rauhallisessa paikassa ja auton käyttöohjeita noudattaen. Jäiset tai lumiset tunnistimet voivat toimia huonosti. Kuljettajan pitää tarkkailla toimintaa jatkuvasti ja pystyä tarvittaessa tekemään taskupysäköinti itse. 

Etäpysäköinti 

Etäpysäköinti auttaa pysäköimään auton kapeaan paikkaan tai sellaisesta pois. Kuljettajan ei tarvitse mahtua kulkemaan ovesta pysäköintipaikassa, kun auton voi ulkoa käsin siirtää ahtaaseen paikkaan tai siitä pois. 

Järjestelmä toimii autosta riippuen joko älypuhelinsovelluksella tai auton avaimella. Auto liikkuu ainoastaan kuljettajan painaessa nappia ja ollessa riittävän lähellä autoa. 

Osassa järjestelmistä voi liikuttaa autoa ainoastaan suoraan eteen ja taakse. Osassa autoa voi ohjata myös muihin suuntiin. Kehittyneimmissä voi myös määrittää tietyn kohteen, johon auto ajaa, tai kutsua sen luokseen. Toiminnoilla ei voi ajaa pitkiä matkoja, järjestelmästä riippuen vain noin 5-20 metriä.  

Kuljettaja on jatkuvasti vastuussa autosta, vaikka on sen ulkopuolella. Erityisesti itsestä poispäin ajaessa on oltava todella varovainen, kun auton toiselle puolelle näkee ulkoa huonommin kuin kuljettajan paikalta. 

Järjestelmä voi olla hyödyllinen kapeaan autotalliin tai parkkihallin reunapaikkaan ajaessa. Samoin se voi auttaa, jos pysäköinnin aikana joku on ajanut viereen hyvin lähelle.  

Toisten viereen toiminnolla ei pidä ajaa, eikä varsinkaan tukkia viereisen auton kuljettajan oven avaamista. Toiminto ei myöskään välttämättä aina herää toimintaan. Auto pitää tarvittaessa voida hakea parkista kömpimällä itse kuljettajan paikalle. 

Risteävän liikenteen varoitus peruutettaessa 

Keskikonsolin ruudussa näkyy varoituskolmio, joka varoittaa sivulta päivän tulevasta toisesta autosta.

Kun auto peruuttaa, risteävän liikenteen varoitusjärjestelmä varoittaa sivulta tulevasta autosta äänimerkin avulla. Joissain autoissa varoitus annetaan myös varoitusvalolla peilissä tai mittaristossa. Osa järjestelmistä tunnistaa pyöräilijät ja jalankulkijat.  

Toiminnossa käytetään samoja takanurkan sensoreita kuin kaistanvaihdoissa avustavassa kuolleen kulman valvonnassa. Näin se tunnistaa liikkuvan kohteen lähestymisen jo paljon kauempaa kuin pysäköintitutka. 

Poistumisavustin/-varoitin 

Poistumisavustin varoittaa ovea avattaessa takaa tulevasta liikenteestä, kun auto on pysähtynyt. Kehittyneimmät versiot voivat äänivaroituksen lisäksi estää pieneksi hetkeksi oven avaamisen. 

Perävaunun peruutusavustin 

Perävaunun peruutusavustin auttaa peruuttamaan perävaunun haluttuun suuntaan. Kun avustin on kytketty päälle, haluttu suunta näkyy mittaristonäytössä. Sitä käännetään autosta riippuen taustapeilin pyöreää säädintä tai keskikonsolin pyöreää säädintä käyttämällä.  

Järjestelmä hoitaa perävaunun suunnanmuutoksiin tarvittavat auton käännökset kääntämällä rattia itsekseen.