Hallituksen on tehtävä turvallista liikennepolitiikkaa

Vuosi 2022 toi liikenteen turvallisuudessa käänteen parempaan. Silti Suomen teillä kuolee lähes kaksinkertainen määrä ihmisiä Ruotsiin ja Norjaan verrattuna sekä väestön kokoon suhteutettuna. Kyse ei ole sattumasta, vaan tehdyistä tai tekemättä jääneistä päätöksistä. On tärkeää, että myös Suomen hallitus tekee toimia liikenneturvallisuuden eteen. Liikenneturva ehdottaa erityisesti sitoutumista nollavisioon, nuorten liikennekuolemien vähentämiseen, päihteettömään liikenteeseen sekä liikennevalvonnan lisäämiseen.

Nollavisio ohjenuoraksi liikennepolitiikkaan

Norjassa turvallisuus hitsattiin liikennepolitiikan tukijalaksi 2000-luvun alussa. Tienviitaksi tuli nollavisio – visio liikenteestä, jossa kenenkään ei tule kuolla tai vakavasti loukkaantua. Nollavision tavoitevuodeksi asetettiin 2050 ja puolivälin etapiksi vuosi 2030. Sitoutuminen kovaan tavoitteeseen on kannattanut, ja Norjan teiden turvallisuus on parantunut kohisten 2000-luvun alusta.

Samalle kiritykselle on kova tarve myös Suomessa. Sitoutuminen nollavisioon on myös taloudellisesti kannattavaa. Yhden liikennekuoleman laskennallinen hinta yhteiskunnalle on 2,6 miljoonaa euroa. Vuotuiset kustannukset kaikista tieliikenteen onnettomuuksista Suomessa ovat tuoreiden arvioiden mukaan jopa 2,7 miljardia euroa.* Läheisensä menettäneen perheen, ystävän, puolison tai vanhemman kannalta ihminen on tietysti korvaamaton.

Liikenneturva pitää tärkeänä, että hallitus:

• sitoutuu liikenteen nollavisioon ja välitavoitteeseen puolittaa liikennekuolemien määrä vuoteen 2030 mennessä.
• seuraa liikenneturvallisuuden kehitystä ja päättää tarvittavista lisätoimista, jos tavoiteurasta jäädään jälkeen.
• päivittää hallituskauden aikana kansallisen liikenneturvallisuusstrategian. Nykyinen liikenneturvallisuusstrategia on voimassa vuoteen 2026 asti.

Myös kansalaiset kannattavat liikenneturvallisuuteen satsaamista. Kun Liikenneturva kysyi marraskuussa 2022 suomalaisten mielipidettä liikennettä koskevista ratkaisuista ja politiikasta.

• 84 prosenttia piti nollavisiota hyvänä tavoitteena.
• 81 prosenttia piti tärkeänä tulevan hallituksen sitoutumista liikenneturvallisuuden parantamiseen.
• Lähes yhdeksän kymmenestä toivoi, että uudet kansanedustajat kokevat liikenneturvallisuuden tärkeäksi ja osoittavat sen omilla toimillaan.
• Hieman useampi koki, että eduskunnan säätämien tai muuttamien liikennettä koskevien lakien tulisi edistää turvallisuutta.

Huomio nuoriin – systemaattiselle liikennekasvatukselle tarve myös peruskoulun jälkeen

Suomessa 15–24-vuotiaat nuoret ovat yliedustettuina liikenneonnettomuuksissa. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan viime vuonna nuorten osuus oli aiempaa suurempi niin henkilöauton matkustajina (40 %) kuin myös kuljettajina (28 %) kuolleista.

Yksi keino kääntää tämä trendi on tukea nuorta siinä vaiheessa, kun mopot ja muut moottoroidut ajoneuvot tulevat ajankohtaisiksi. Tällä hetkellä liikennekasvatusta toteutetaan etupäässä varhaiskasvatuksessa, ala- ja yläkouluissa. Peruskoulun jälkeen liikenneasioiden käsittely vähenee merkittävästi. Vaikka kyseessä on ikä, jossa omaan tai kavereiden kulkutapavalikoimaan tulevat mukaan myös moottoriajoneuvot ja niin vauhti kuin riskit moninkertaistuvat.

Jotta nuorten liikennekuolemat saadaan puolitettua vuoteen 2030 mennessä:

• Tulevalla hallituskaudella liikennekasvatus on huomioitava toisen asteen opetussuunnitelmassa ja tutkintojen perusteissa.
• Nykyistä ajokorttilakia on muokattava alaikäisten kuljettajien poikkeuslupajärjestelmän osalta liikenneturvallisuusnäkökulmia korostaen.
• Valmisteltava yhdessä kaupunkien sekä viranomaisten kanssa riittävät keinot säännellä sähköpotkulautoja ja muita liikkumis- ja kuljetusmuotoja. Alle 30-vuotiaat erottuvat myös sähköpotkulautaonnettomuuksissa.

Liikenne päihteettömäksi

Tällä hetkellä Suomen lainsäädäntö ei aukottomasti estä päihteiden ja liikenteen yhdistämistä. Yksi näistä porsaanrei’istä on tankojuopumus. Humalassa ei pitäisi olla asiaa minkään liikennevälineen kuljettajaksi, mutta laki ei tällä hetkellä ehdottomasti kiellä humalassa pyöräilyä tai sähköpotkulautailua. Merkittävä osa sähköpotkulautaonnettomuuksista ja arviolta jopa joka kolmas pyöräilyonnettomuus tapahtuu humalassa. Onnettomuuksista aiheutuvat valtavat kustannukset myös yhteiskunnalle.

Toinen lainsäädännön puutteista koskee huumeita. Huumerattijuopumusten määrä on kasvussa myös Suomessa. Lainsäädäntömme huumausaineiden ja liikenteen suhteen ei kuitenkaan ole pysynyt ajassa mukana. Lakiin tarvitaan tarkempaa määrittelyä sen suhteen, kuinka merkittävän vaaran huumeiden vaikutuksen alaisena ajava kuljettaja muille aiheuttaa. Vastaava lainsäädäntö on käytössä esimerkiksi Norjassa ja Tanskassa.

Hallituksen tulisi:

• laatia päihteiden käyttöä liikenteessä vähentävä toimenpidepaketti, joka sisältää muun muassa promillerajan tankojuopumukseen.
• tukea alkolukkojen käytön lisäämistä. Suurin osa poliisin haaviin jäävistä rattijuopoista on uusijoita.
• uudistaa huumausaineita liikenteessä koskeva lainsäädäntö muiden Pohjoismaiden kokemukset huomioiden.

Lisää liikennevalvontaa

Hyvästäkään lainsäädännöstä ei ole hyötyä, jos sen noudattamista ei valvota. Ilman näkyvää valvontaa, tien päällä kulkevien ihmisten motivaatio sääntöjen noudattamiseen alenee nopeasti. Tieliikennevalvontaa ei tehdä Suomessa missään määrin riittävästi. Suomessa on Euroopan vähiten poliiseja suhteessa asukasmäärään ja ikävä kyllä se näkyy myös liikennevalvonnassa. Poliisivalvonnan lisääminen on kustannustehokasta. Rikosten ja onnettomuuksien ennaltaehkäisy on yhteiskunnalta inhimillinen ja taloudellinen investointi.

Hallituksen tulisi:

• nostaa poliisien määrä 8200 henkilöön sisäministeriön selvityksessä ilmaistun tavoitteen mukaisesti.
• varmistaa, että poliisien lisäresurssit parantavat merkittävästi myös liikennevalvontaa.

*Arvio vuosittaisista onnettomuuskustannuksista perustuu LVM:n arviomuistioon ’Sähköpotkulautailun ja mikroliikkumisen ratkaisu- ja sääntelyvaihtoehdot’ liitteineen. Linkki lausuntopalveluun. (Avautuu uuteen ikkunaan)