Siirry sisältöön
alle kouluikäisiä lapsia liikenteessä aikuisten seurassa

Alle kouluikäiset liikenteessä

Huoltajilla on tärkeä rooli, kun lapsi opettelee turvallista liikkumista liikenteessä. Lapsi oppii parhaiten, kun hän liikkuu yhdessä perheen kanssa ja näkee hyviä esimerkkejä turvallisesta liikennekäyttäytymisestä. Lapsen kanssa kannattaa liikkua säännöllisesti erilaisissa liikenneympäristöissä. Tämä auttaa aikuista huomaamaan mitä lapsi jo osaa ja mitä pitää vielä harjoitella.

Kun lapsi kasvaa, lapsen taidot liikkua itsenäisesti lisääntyvät. Huoltajan merkitys lapsen turvalliselle liikennekäyttäytymiselle säilyy aikuseksi saakka. Huoltajien kannattaa yhdessä lapsen kanssa käydä läpi kulkureitit ja varmistaa, ettei lapsi liiku yksinään sellaisessa ympäristössä, jota hän ei hallitse. Alle kouluikäinen lapsi tarvitsee vielä aikuisen tukea liikenteessä liikkuessa.

Lapsi ei osaa vielä havainnoida, arvioida etäisyyksiä tai autojen nopeuksia. Lisäksi lapsi ei välttämättä osaa ohjata tarkkaavaisuuttaan oikeisiin asioihin. Lapsille on myös tyypillistä toimia impulsiivisesti. Kyky arvioida riskejä kehittyy vasta iän ja kokemuksen myötä.

Esimerkillä on valtava voima

Lapsi matkii aikuista liikennekäyttäytymisessä ja oppii mallista. Pienten lasten liikennekasvatus onkin pääasiassa hyvänä roolimallina toimimista: toiset huomioivaa turvallista käyttäytymistä, liikennesääntöjen noudattamista sekä turvavyön, heijastimen ja pyöräkypärän käyttöä arkisissa tilanteissa.  

Huoltajan esimerkki on turvavälineiden käytössä korvaamaton: kiinnitä heijastimet vaatteisiin ja käytä myös itse pyöräilykypärää.  Huolehdi, että myös muut lapsen kanssa liikkuvat aikuiset käyttävät sopivia turvavälineitä.

Autoa ajaessa on turvallisuuden lisäksi hyvä muistaa oma esimerkki. Tutkimusten mukaan lapset kopioivat vanhempiensa ajotyyliä tulleessaan itse aikuiseksi. Onko kaasujalkasi turhan raskas vai ajotapa rauhallinen? Käytätkö kännykkää ajaessa? Toivotko lapsesi käyttäytyvän tulevaisuudessa kuljettajana kuten itse käyttäydyt?

Eri-ikäisten lasten liikennekasvatus

Lapsen ikä ja kehitystaso on hyvä huomioida lapsen kanssa liikenteessä toimiessa. Tunnet oman lapsesi vahvuudet ja vielä kehittymistä vaativat asiat, kun liikut lapsen kanssa säännöllisesti erilaisissa liikenneympäristöissä.

Alle neljävuotiaat lapset

Pienet lapset kulkevat aina aikuisen seurassa liikenteessä. He eivät vielä ole valmiita itsenäiseen turvalliseen liikenteessä kulkemiseen, vaikka vauhtia muuten jo löytyisikin.

Pienelle lapselle on tärkeää opettaa leikkipaikan ja liikenteen ero. Lapsi ei kuitenkaan välttämättä muista noudattaa sovittuja leikkialueen rajoja, vaan häntä tulee valvoa.

Liikennekasvatus on turvallisten toimintatapojen kertaamista arjessa. Aikuisen merkitys lapsen roolimallina on erityisen tärkeä. Arjen toimissa on hyödyllistä kertoa, miksi aikuinen aina kiinnittää lapsen turvaistuimeen tai pyörän lastenistuimeen sekä miksi kypärää ja heijastinta käytetään.

On tärkeää liikkua lapsen kanssa päivittäin liikenteessä. Kun samalla havainnoi erilaisia liikennetilanteita lapsen kanssa yhdessä ja selittää omaa toimintaa, oppii lapsi liikenneturvallisuudesta.

Omaa liikkumista voi esimerkiksi kuvailla: ”Katsotaan molempiin suuntiin ennen tien ylitystä, ettei tule autoja”, ”Katso, miten hyvin tuo kulkija näkyy, kun hänellä on heijastin”, ”Onpa iso lumikasa, sen takaa autoilija ei ehkä näekään pientä lasta”.

Kävelyn yhtäkkinen kiihtyminen juoksuksi ja ryntäys ajoradalle on yksi keskeinen pienten lasten riskitekijä liikenteessä. Pienelle lapselle on kehityksestä johtuen vielä haastavaa keskittyä liikenteessä ja ohjata tarkkaavaisuutta tarkoituksenmukaisella tavalla. Pieni lapsi ei vielä ymmärrä liikenteen riskejä. Lapsen pieni koko heikentää myös muiden mahdollisuuksia havaita lasta liikenteessä. Kädestä kiinni pitäminen liikenteessä on hyvä turva.

4–6-vuotiaat lapset

Vähän vanhempi lapsi osaa usein jo erottaa leikkipaikan ja liikenteen eron. He myös osaavat keskittyä liikenteessä tärkeisiin asioihin paremmin. Parasta liikennekasvatusta on harjoittelu oikeissa liikennetilanteissa. Aikuisen seura liikenteessä on vieläkin tärkeää.

Säännöllinen yhdessä liikenteessä liikkuminen ja hyvänä roolimallina toimiminen on yhäkin tärkeää. On myös tärkeää perustella, miksi jotain tehdään.

Tarkkailkaa yhdessä tiellä liikkujia ja keskustelkaa muiden toiminnasta: ”Ylittikö joku kadun, vaikka siinä ei ollut suojatietä?” tai ”odottivatko kaikki liikennevalon vaihtumista vihreäksi?”. Keskusteluun voi ottaa myös kysymykset mukaan: ”Mitä jos joku ajaa punaisia päin, mitä voi tapahtua?” ”Mitä jos joku kutsuu sinua tien toiselta puolelta?”. Lapsi ymmärtää jo perusteluja paremmin, mikä luo mahdollisuuksia liikennekasvatukseen.

Ennen kouluikää itsenäisen turvallisen liikkumisen edellytykset ovat lapsella kuitenkin vielä kehittymässä. Vastuu turvallisesta liikkumisesta ja tien ylittämisestä on edelleen aikuisella. Ryntäily ja keskittymisen herpaantuminen liikenteessä ovat yhä keskeisiä riskitekijöitä. Lapsi ei välttämättä muista pysähtyä ennen tien ylitystä tai katsoo vain yhteen suuntaan. Tarkkaavaisuus saattaa vielä harhailla ja vaihtua helposti liikennetilanteesta johonkin muualle, esimerkiksi toisella puolella katua kävelevään koiraan.

Kotoa lähdettäessä keskustelkaa jo valmiiksi, mitä matkalla tulee muistaa: tielle ei saa juosta, kuljetaan tien reunassa, mitä pitikään tehdä ennen tien ylittämistä. Väistämissäännöt ja liikenteessä käytetyt symbolit ovat vielä pienelle lapselle vaikeita muistaa ja ymmärtää.

Pyöräilyä liikenteessä on hyvä harjoitella yhdessä aikuisen kanssa. Pyörän hallinta voi viedä lapselta paljon tarkkaavaisuutta, jolloin liikennetilanteen havainnointi voi unohtua. Pyörällä ajoa onkin hyvä ensin harjoitella turvallisessa paikassa ennen liikenteeseen siirtymistä.

Esikouluikäiset lapset

Esikouluikäiset lapset osaavat ja muistavat jo yksinkertaisia liikennesääntöjä. Kuitenkin esimerkiksi ajoneuvojen nopeuden ja etäisyyden arviointi on vielä hankalaa.

Erilaiset näkemäesteet, kuten lumikinokset ja pensaat, voivat jäädä huomioimatta. Lapsi muista välttämättä tarkistaa, että niiden takaa voi tulla joku.

Lapset tarvitsevat kokemuksia liikenteestä, jotta he oppivat toimimaan turvallisesti. On tärkeää harjoitella tulevaa koulumatkaa yhdessä lapsen kanssa hyvissä ajoin. Yhdessä liikenteessä liikkuessa kannattaa myös keskustella erilaisista liikennetilanteista: ”Huomaatko tuon pensaan – sen takaa autoilijan voi olla vaikea havaita lapsi.” ”Tuon kulman takaa voi tulla joku yllättäen.”

Yhteisistä pelisäännöistä on hyvä sopia. Neuvo esimerkiksi lasta pysähtymään, mikäli matkan aikana tarvitsee käyttää puhelinta. Esikoululaisille ei kannata vielä puhua monimutkaisista säännöistä, vaan pelkistetyt ”pysähdy ja tarkista näkyykö tai kuuluuko autoja” -tyyliset ohjeet ymmärretään ja otetaan käyttöön parhaiten.

Kaikilla tielläliikkujilla on vastuu lasten turvallisuudesta

Turvallinen liikkuminen omassa lähiympäristössä on tärkeää lapsen kehitykselle. Vaikka asuinalueet pyritään suunnittelemaan mahdollisimman turvallisiksi, vaarallisia paikkoja on silti. Myös jo rakennettuja alueita voidaan parantaa lasten turvallisuuden kannalta. Esimerkiksi suojateiden, leikkipaikkojen ja paikoitusalueiden sijaintia voidaan muuttaa. Lisäksi voidaan rakentaa kevyen liikenteen väyliä, alentaa nopeusrajoituksia ja poistaa näköesteitä.

Jokainen tienkäyttäjä voi omalta osaltaan vaikuttaa lapsen turvalliseen liikkumiseen. Erityisesti päiväkotien ja koulujen läheisyydessä nopeus on tärkeää pitää alhaisena ja olla erityisen tarkkaavainen. On syytä muistaa, että lapset voivat käyttäytyä ennakoimattomasti liikenteessä.

Käytännön vinkkejä vanhemmille lapsen turvallisen liikkumisen tukemiseen

Lapsi oppii liikenteessä tarvittavia turvallisia taitoja liikkuessaan itse liikenteessä ja saadessaan hyvää mallia aikuisilta, miten siellä toimitaan.

Kävellen

  • Kerro lapselle missä ovat turvalliset leikkipaikat.
  • Pysy lapsen lähellä, kun kävelette yhdessä. Kävele itse lapsen ja ajoradan välissä.
  • Pidä kädestä kiinni etenkin pienten lasten kanssa tietä ylitettäessä.
  • Pohdi lapsen kanssa yhdessä, miten turvallinen reitti valitaan – se ei välttämättä ole lyhyin.
  • Pohtikaa yhdessä, millaisia näkemäesteitä on eri vuoden aikoina (esim. lumikinokset, kasvillisuus) ja miten ne vaikuttavat eri tienkäyttäjien kykyyn havaita toista.
  • Kerro lapselle, että häntä voi olla vaikea havaita autosta lyhyemmän koon takia. Kerro, että esimerkiksi parkkipaikoilla täytyy varoa peruuttavia autoja.
  • Keskustele liikenteestä ja kertaa toimintamalleja mahdollisimman usein lapsen kanssa: ”Mitä pitikään tehdä ennen tien ylittämistä?”, ”Mitä puetaan päälle liikenteeseen, kun on pimeää?”.
  • Huolehdi, että kaikilla perheen jäsenillä on asianmukaiset heijastimet käytössä.
  • Keskustele lapsen kanssa myös kännykän käytöstä liikenteessä ja näytä siinä myös itse hyvää mallia.

Pyörällä

  • Pyörän hallintaa kannattaa aluksi harjoitella turvallisessa paikassa ennen liikenteeseen siirtymistä.
  • Lapsi voi aloittaa itsenäisen pyöräilyn vasta, kun hän hallitsee liikkumisen turvallisesti kävellen.
  • Aluksi liikenteessä pyöräillään yhdessä aikuisen kanssa.
  • Pysy lapsen lähellä yhdessä pyöräillessä.
  • Kerro pyöräilijän paikka liikenteessä.
  • Hanki lapselle oikean kokoinen pyörä ja pyöräilykypärä. Muista käyttää kypärää myös itse!
  • Tarkista säännöllisesti lapsen pyörän jarrut, valot ja heijastimet.