Kunnallisvaltuutettu vaikuttaa kuntansa liikenneturvallisuuteen

Turvallinen liikkuminen on jokaisen kuntalaisen perusoikeus. Vaikka omassa kunnassa olisi hyvä tilanne, liikenneturvallisuus ei tule koskaan valmiiksi: uusia kuntalaisia syntyy, varttuu ja vanhenee aina. Lähes yhdeksän kymmenestä Liikenneturvan kyselyyn vastanneesta toivoo, että kevään vaaleissa valittu valtuusto edistäisi oman kuntansa liikenneturvallisuutta aktiivisesti. Miten kuntapäättäjä voi vaikuttaa kuntalaistensa liikkumisen turvallisuuteen?

Liikenne ja sen turvallisuus on jokaisen kuntalaisen arkiasia

Liikenneturvan kyselyssä suomalaiset suhtautuivat tiukasti kuntapäättäjien vastuuseen liikenneturvallisuudesta. Vastanneista 85 % koki, että kuntapäättäjiltä on vastuutonta tehdä päätöksiä, joilla heikennetään liikkumisen turvallisuutta. Lähes 90 % oli sitä mieltä, että vaikutukset liikenneturvallisuuteen tulee aina ottaa huomioon kunnan päätöksenteossa.

Suomalaisista 83 prosenttia kokee, että kuntapäättäjien on vastuutonta tehdä päätöksiä, joilla heikennetään liikenteen turvallisuutta.

Graaf: Suomalaisista 89 prosenttia kokee, että kunnan päätöksissä on aina otettava huomioon vaikutukset liikenneturvallisuuteen.

Miten liikenneturvallisuus näkyy kuntastrategiassa?

Kunnanvaltuusto käyttää kunnassa ylintä päätäntävaltaa. Valtuusto ja yksittäinen valtuutettu voi varmistaa, että liikenneturvallisuus on otettu huomioon monin eri tavoin.

Liikenneturvallisuus näkyy kuntastrategiassa.
Kunnassa on liikenneturvallisuussuunnitelma tai -ohjelma, joka käsitellään valtuustossa ja jonka toimenpiteiden toteutumista seurataan.
Liikenneturvallisuustyöhön on osoitettu riittävästi resursseja.
Kunnan henkilöstö saa perehdytystä liikenneturvallisuustyöhön.
Kunta viestii säännöllisesti liikenteeseen liittyvistä asioita.
Valtuutettu toimii itse esimerkkinä hyvästä liikennekäyttäytymisestä.

Valtuustossa voidaan velvoittaa eri hallinnonalat ottamaan liikenneturvallisuusnäkökohdat huomioon omissa toiminnoissaan ja eri suunnitelmissa. Kuntapäättäjillä tulisi olla tieto kunnan liikenneturvallisuustilanteesta ja -ongelmista.

Ratkaisevaa on kuntajohdon sitoutuminen ennaltaehkäisevään liikenneturvallisuustyöhön ja sen resursointiin. Ilman resursseja liikenneturvallisuuden edistäminen jää usein vain irralliseksi tavoitteeksi.

Onko kunnassasi liikenneturvallisuustyöryhmä?

Valtakunnallinen tavoite Suomessa on se, että paikallinen liikenneturvallisuustyö suunnitellaan ja koordinoidaan kunnallisissa liikenneturvallisuusryhmissä. Kunnissa on eroja, mutta liikenneturvallisuusryhmän kokoonpanon perustan muodostavat tyypillisesti kunnan eri toimialojen, Liikenneturvan, ELY-keskuksen, poliisin ja pelastuslaitoksen edustajat. Ryhmään voidaan kutsua myös muita paikallisia toimijoita, joilla on aktiivista toimintaa liikenneturvallisuuteen liittyen tai muutoin merkittävä rooli.

Vuoden 2024 lopussa yhteensä 270 kunnassa oli liikenneturvallisuustyöryhmä, jonka toimintaan myös Liikenneturva osallistui. Manner-Suomessa on enää 19 kuntaa, joissa ei ole liikenneturvallisuustyöryhmää tai Liikenneturvalla toimintaa.

Maankäyttö ja kaavoitus vaikuttavat liikkumisen turvallisuuteen

Kunnissa vaikutetaan siihen, millainen monen arkinen matka kauppaan, kouluun ja töihin on ja miten turvallisena se koetaan. Kolme neljästä Liikenneturvan kyselyyn vastanneesta suomalaisesta on sitä mieltä, että turvallisuuden tulee olla ensisijainen tavoite maankäytön, kaavoituksen ja katujen suunnittelussa.

Liikenteen rauhoittaminen ja ohjaaminen ovat tärkeimpiä keinoja, kun lisätään jalankulun, pyöräilyn ja koulumatkojen turvallisuutta. Liikenneturva kannustaa kuntia laskemaan nopeusrajoituksia siellä, missä kävellään ja pyöräillään paljon. Kunnissa on suuria eroja, mutta keskimäärin 30 km/h enimmäisnopeus on yli 30 prosentissa kuntien kaduista. Kasvua viiden vuoden takaiseen on kuusi prosenttia, eli suunta on oikea.

Kuntien välisen kisan voittaja on Juuka, jonka teistä yli 90 prosenttia on enintään 30 km/h nopeusrajoituksella. Kun vertaillaan Suomen kolmea suurinta kaupunkia, ykkössijalla on edelleen Tampere 66,4 prosentillaan. Seuraavana tulevat Helsinki (59,8 %) ja Espoo (57,7 %). Kiinnostuitko, mikä tilanne on omassa kunnassasi? Lue lisää täältä ja ole yhteydessä alueesi Liikenneturvan yhteyspäällikköön.

Kuntapäättäjä toimii esimerkkinä myös liikenteessä

Liikenneturvan kyselyssä yhdeksän kymmenestä on sitä mieltä, että kuntapäättäjän tulee näyttää omalla käyttäytymisellään esimerkkiä liikenteessä. Tämä tarkoittaa nopeusrajoitusten noudattamista, kännykän käyttämättömyyttä kuljettajana, pysähtymistä punaisiin ja turvalaitteiden, kuten turvavyön, pyöräilykypärän ja heijastimien, käyttöä.

Graafi: Valtaosa suomalaisista on samaa mieltä siitä, että kuntapäättäjän tulee näyttää esimerkkiä omalla käyttäytymisellään liikenteessä.

Graafi: suomalaisista 86 prosenttia toivoo, että valittava kunnanvaltuusto edistää aktiivisesti liikenneturvallisuutta kotikunnassa.

Kunnat rakentavat turvalliset koulumatkat

Lasten koulumatkojen turvallisuus on jokaisen aikuisen sydämen asia. Valitettavasti Liikenneturvan seurantojen mukaan neljä viidestä kuljettajasta ajaa edelleen ylinopeutta 30 km/h alueella koulun lähisuojatiellä.

Kun koulumatka on turvallinen ja se myös koetaan turvallisena, lisääntyy lasten omin voimin liikkuminen ja päivään tulee kuin huomaamatta lisää liikettä ja liikuntaa. Jos koulumatka koetaan turvattomana, lisää se saattoliikennettä, joka taas johtaa siihen, että liikenteen määrä kasvaa entisestään.

Valtuutettu voi itse ottaa yhteyttä oman alueensa koulun rehtoriin ja kysyä, miten koulun liikenneturvallisuutta voidaan parantaa ja mitä ajatuksia koululla on turvallisuuden edistämisestä. Olosuhteet, ongelmat ja haasteet vaihtelevat kouluittain.

Myös koulukuljetukset ovat kuntien vastuulla. Omassa kunnassa kannattaa panostaa siihen, että kalusto on kunnossa ja reitit suunniteltu turvallisiksi. On esimerkiksi huomioitava, että lapset eivät autoon noustessaan tai siitä poistuessaan tarpeettomasti joudu ylittämään ajorataa. Lue lisää koulukuljetuksista.

Miten kunnassasi on huomioitu seniorikansalaiset?

Suomalaisten vanheneminen vaikuttaa myös kuntatason toimiin. Ikääntyvällekin on tärkeä päästä turvallisesti niin peruspalveluiden äärelle kuin ylläpitämään sosiaalisia suhteita. Liikkumisympäristön turvallisuutta voi kartoittaa iäkkään kannalta esimerkiksi vanhusneuvoston tai vapaamuotoisesti kootun vertaisryhmän avulla. Alla muutama tarkasteltava asia:

Ovatko tienylitykset turvallisia?
Ovatko väylät hyvässä kunnossa? Ovatko ne hiekoitettuja ja aurattuja?
Miten hyvin ikääntynet pääsevät kauppaan, muille asioille tai harrastuksiinsa? Millaiset yhteydet ovat kävellen tai julkisella liikenteellä? Onko kunnassa palveluliikennettä?

Kunta on myös työnantaja

Työnantajana kuntien tulee myös huolehtia työntekijöidensä hyvinvoinnista ja työturvallisuudesta sekä ammatillisesta osaamisesta liikenneturvallisuustyöhön liittyvissä tehtävissä. Liikenneturva tarjoaa kunnan eri toimijoille maksutonta koulutusta liikennekasvatukseen. Tutustu esimerkiksi Liikenneturvan varhaiskasvattajille tarjoamiin materiaaleihin.