Turvallinen liikenneympäristö
Liikkujan oma turvallisuudentunne on hyvä mittari sille, onko ympäristö hyvin suunniteltu ja toimiva. Hyvä liikenneympäristö on turvallinen ja esteetön kaiken ikäisille. Tavoite on entistä suurempi haaste kunnille, kun väestö vanhenee.
Turvallinen ympäristö houkuttelee liikkeelle
Liikkumisympäristö vaikuttaa kulkutavan valintaan. Hyvät kulkuväylät, riittävät yhteydet ja viihtyisä ympäristö houkuttelevat lähtemään liikkeelle omin voimin.
Hyvässä ympäristössä kulkeminen on mukavaa ja turvallista. Kulkureitit ovat tasaisia ja talvellakin kunnossa. Niiden varrelta löytyy riittävästi penkkejä levähtämiseen. Turvallisilla väylillä pyöräilijät ottavat huomioon hitaammat kulkijat eivätkä hurjastelevat autoilijat vaaranna tienylityksiä.
Esimerkiksi usein ajatellaan, että iäkkäiden kyvyt eivät aina riitä liikenteeseen. Voidaan perustellusti ilmaista asia myös toisesta näkökulmasta: Onko liikenne sellaista, että sen ratkaisut sopivat myös iäkkäille ja lisäävät heidän turvallisuuttaan? Suomalaisen väestön ikääntyessä tämä näkökulma on entistä tärkeämpi liikenteen ja sen palvelujen suunnittelussa.
Erilaisia toimenpiteitä kävelyn ja pyöräilyn turvallisuuden parantamiseksi:
- rauhoitetaan autoliikennettä. Lue lisää alennettujen taajamanopeuksien hyödyistä.
- tehdään kavennuksia ja hidasteita katuun
- rakennetaan pyöräteitä
- pidetään kulkuväylät tasaisina ja luistamattomina
- järjestetään kulkureittien varrelle levähdyspaikkoja ja penkkejä
- hoidetaan väyliä hyvin
- rakennetaan keskisaarekkeita helpottamaan tienylityksiä
- säädetään vihreän valon palamisaikaa niin, että iäkkäät ehtivät ylittää kadun.
Ongelma tien päällä
- Jos häiriö on taajama-alueeseen kuuluvalla kadulla, ole yhteydessä kunnan palveluihin.
- Jos maantie on huonossa kunnossa, ota yhteyttä Väylään: palautevayla.fi (Avautuu uuteen ikkunaan) tai 029 502 0600.
- Jos maantiellä on vaarallinen kuoppa tai kaatunut puu, ota yhteyttä tienkäyttäjän linjaan: 0200 2100.
- Jos on tapahtunut onnettomuus tai on tarve ensiavulle, ota yhteyttä hätäkeskukseen 112.
Vaaranpaikkakartoitus tärkeänä työkaluna
Monissa kunnissa ikääntyneet ovat itse kartoittaneet vaaranpaikkoja liikenteestä. Toiminta on perustunut ajatukselle, että ikäihmiset tietävät itse parhaiten liikkumisensa ongelmat. Yksi tapa tehdä liikenteestä iäkkäille ja samalla kaikille muillekin turvallinen ja toimiva, on korjata siitä iäkkäiden kokemia epäkohtia.
Vaaranpaikkakartoitukset antavat kunnille arvokasta tietoa ikäihmisten kokemista epäkohdista liikenteessä. Kartoituksista saadaan eväitä kuntien liikenneturvallisuus- ja esteettömyyssuunnitelmiin sekä vanhuspoliittisiin ohjelmiin. Kartoituksen tekeminen voidaan myös liittää osaksi toimenpideohjelmia. Toiminnassa toteutuu kuntalakiin kirjattu periaate siitä, että kuntalaisilla tulee olla mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan (kuntalaki 2015/410, 22 §).
Kartoituksen toteuttaminen kunnassa sopii hyvin vanhusneuvoston tehtäväkenttään. Vanhusneuvosto on kunnan viranomaisten, vanhus- ja eläkeläisjärjestöjen sekä muiden ikäihmisten parissa toimivien yhteistyöelin kunnissa.
Kartoituksen paljastamat ongelmat saatetaan kunnassa asianomaisten vastuutahojen tietoon. Näitä tahoja voivat olla kunnan tekninen toimi, kunnossapito, joukkoliikenteestä vastaava yksikkö sekä tonttien omistajat. Vastuu sen seuraamisesta, mitä ongelmien poistamiseksi käytännössä tehdään, kuuluu tämän toimintamallin mukaan myös vanhusneuvostolle.
Liikenneturva on kehittänyt aineiston vaaranpaikkakartoitusten toteuttamiseksi kunnissa. Se sisältää esitteen (Avautuu uuteen ikkunaan) (PDF) ja lomakkeen (Avautuu uuteen ikkunaan) (PDF). Voit tulostaa ne itse tai tilata maksutta Liikenneturvalta.
