Liikenneturvan virtuaaliset oppitunnit

Virtuaalioppitunneilla käsitellään liikenneturvallisuutta eri näkökulmista. Yläkouluille ja toisen asteen oppilaitoksille järjestettiin erilliset oppitunnit, joiden kesto on 45 minuuttia. 

Oppituntien lopuksi ohjelmassa on ”Kaverin puolesta kysyn” -osio, jossa asiantuntijat vastaavat nuorilta kerättyihin kysymyksiin turvallisesta liikkumisesta.

Hyödynnä osana opetusta

Virtuaaliset oppitunnit soveltuvat hyvin esimerkiksi osaksi yläkoulun ja lukion terveystiedon opetusta (lukiossa TE1 & TE2). Tunteet & liikenne -oppitunnin sisällöt sopivat myös lukion psykologian opetukseen (PS2 & PS4). Lisäksi oppitunteja voi analysoida myös viestinnällisen sisällön kautta osana äidinkielen opetusta. Ammatillisen opetuksen osalta oppitunnit sopivat esimerkiksi osaksi seuraavia opintokokonaisuuksia: viestintä & vuorovaikutusosaaminen sekä yhteiskunta- ja työelämäosaaminen.

Tallenteet käytettävissä vuoden ajan

Liikenneturva järjesti vuonna 2023 virtuaalioppitunteja teemoina päihteet & liikenne sekä tunteet & liikenne. Päihteet & liikenne -oppitunneilla aiheesta keskustelevat poliisi, Liikenneturvan asiantuntijat sekä EHYT ry:n ehkäisevän päihdetyön asiantuntija. Tunteet & liikenne -oppitunneilla studiossa ovat mukana poliisi, Liikenneturvan asiantuntijat ja Mieli ry:n asiantuntija.

Opettajat ja muut kasvatusalanammattilaiset voivat vapaasti hyödyntää oppituntitallenteita vuoden verran. Tallenteet on tekstitetty suomeksi. Löydät suorat linkit tallenteisiin alta. Huomioithan, että vuorovaikutteisuutta lisäävä Menti.com -palvelu ei ole käytössä tallennetta katsottaessa. Alta löydät apukysymyksiä 2. asteen oppituntien sisältöjen käsittelyyn.

Apukysymyksiä 2. asteelle

Kysymyksiä Päihteet & liikenne -oppitunnin aiheista opetuksen tueksi:

1. Miten alkoholi vaikuttaa ajokykyyn?
2. Mitä seurauksia autolla ajamisesta päihtyneenä voi olla?
3. Mitä ovat ryhmäpaine ja joukkoharha? Miten ne vaikuttavat nuorten liikenneturvallisuuteen?
4. Mitä voi tehdä, jos kaveri on lähdössä humalassa auton rattiin?
5. Miksi ei voi ajaa autolla, jos on käyttänyt kannabista?
6. Mitä seurauksia kannabiksen vaikutuksen alaisena ajamisesta voi olla? Onko eroa alkoholirattijuomukseen?
7. Saako sähköpotkulaudalla tai pyörällä ajaa humalassa?
8. Tarvitseeko sähköpotkulaudalla/pyörällä käyttää kypärää?
9. Saako sähköpotkulaudalla kuljettaa kaveria?
10. Mistä tiedän, että olen ajokuntoinen bileillan jälkeisenä päivänä?

Kysymyksiä Tunteet & liikenne -oppitunnin aiheista opetuksen tueksi:

1. Mitä on tunteet? Ovatko kaikki tunteet sallittuja?
2. Miten tunteet voivat vaikuttaa toimintaan liikenteessä?
3. Mitä ovat tunnetaidot?
4. Miksi tunteiden tunnistaminen on tärkeää?
5. Joskus saattaa purkaa omaa pahaa oloa muihin niin elämässä kuin liikenteessä? Miten voin purkaa omia tunteita rakentavammin?
6. Mitä on stressi ja miten se voi näkyä liikenteessä?
7. Miten stressiä voi hallita?
8. Mitä on empatia ja miten se näkyy liikenteessä?
9. Mitä on ryhmäpaine?

Päihteet & liikenne -oppitunnin apukysymykset 2. asteelle

1. Miten alkoholi vaikuttaa ajokykyyn?

Alkoholi heikentää ajokykyä, sillä se vaikuttaa aisteihin ja voi lisätä riskinottoa. Alkoholin vaikutuksesta ajosuorituksen kannalta tärkeät näkö- ja tuntoaisti heikentyvät. Liikkuminen ja havainnointikyky myös heikkenevät. Ihminen voi alkoholin vaikutuksen alaisena ottaa riskejä, joita hän ei muuten ottaisi. Ajaminen liikenteessä on haastava suoritus, etenkin jos liikenteessä on myös muita. Alkoholi tekee tästä tehtävästä entistä haastavamman.

On hyvä huomioida, että alkoholi voi vaikuttaa ajokykyyn myös seuraavana päivänä. Krapula heikentää ajokuntoa. Jos on juhlittu läpi yön, alkoholin lisäksi väsymys voi heikentää ajokuntoa.

2. Mitä seurauksia autolla ajamisesta päihtyneenä voi olla?

Päihtynyt kuljettaja voi aiheuttaa onnettomuuden, jolla voi olla vakavia seurauksia itselle tai muille.
Rangaistukseksi tavallisesta rattijuopumuksesta voi saada sakosta kuuteen kuukauteen vankeutta ja törkeästä rattijuopumuksesta maksimirangaistus on kaksi vuotta vankeutta. Ajo-oikeuden haltijalle (eli ajokortilliselle henkilölle) tulee ajokieltoa. Jos kuljettajalla ei ole ajo-oikeutta, tulee rangaistus ajoneuvon kuljettamisesta oikeudetta. Jos kyseessä alaikäinen kuljettaja, viranomainen tekee lastensuojeluilmoituksen ja lähtökohtaisesti ilmoittaa vanhemmille. 

3. Mitä ovat ryhmäpaine ja joukkoharha? Miten ne vaikuttavat nuorten liikenneturvallisuuteen?

Ryhmäpaine voi olla positiivista tai negatiivista. Negatiivinen ryhmäpaine voi yllyttää temppuilemaan, kaahaamaan liikenteessä tai ottamaan riskejä. Ryhmäpaine voi saada henkilön esimerkiksi käyttämään päihteitä, koska muutkin käyttävät ja haluaa kuulua joukkoon.

Positiivinen ryhmäpaine puolestaan kannustaa olemaan hölmöilemättä ja esimerkiksi estää lähtemästä humaltuneena ajamaan. Voidaan esimerkiksi sanoa kaverille, jos ajetaan liian kovaa tai turvavyöt eivät ole kiinni.

Aina ryhmäpaineen ei tarvitse olla sanallista. Joku voi kokea painetta käyttäytyä tietyllä tavalla, kun ympärillä on paljon ihmisiä, joiden ajattelee odottavan tietynlaista käyttäytymistä, esim. temppuilu mopomiitissä. Tällöin henkilö ikään kuin luo ryhmäpaineen oman päänsä sisällä.

Joukkoharha on ryhmänjäsenten eräänlainen harhakäsitys todellisuudesta. Esimerkiksi, jos saavut autoon ja kellään ei ole turvavyö kiinni, voit ajatella, että kaikki pitävät turvavyön käyttöä tyhmänä tai nolona. Totuus voi olla, että muut eivät ole ajatelleet asiaa ja ovat vain unohtaneet laittaa turvavyöt kiinni. Tällöin olet vetänyt muiden toiminnasta johtopäätöksiä ilman, että he ovat ääneen sanoneet pitävänsä turvavyön käyttöä tyhmänä tai nolona. Jos huomauttaisit asiasta, muut saattaisivat laittaa turvavyöt kiinni eivätkä pitäisi sitä mitenkään nolona.

4. Mitä voi tehdä, jos kaveri on lähdössä humalassa auton rattiin?

Kannattaa keskustella asiasta kaverin kanssa joko yksin tai tarvittaessa isommalla porukalla. Jos se ei auta tulee soittaa hätäkeskukseen. Tällöin saa hätäkeskuspäivystäjältä tai poliisilta toimintaohjeita tilanteeseen.

Loogiset järkiargumentit eivät välttämättä tehoa humaltuneeseen kaveriin. Tällöin kannattaa etsiä vaihtoehtoja autolla lähtemiselle, esimerkiksi tilata kaverille taksi. Avaimia voi koittaa saada kaverilta pois. On kuitenkin tärkeää huomioida, että tilanteessa voi olla väkivallan uhka ja omaa turvallisuutta ei tule vaarantaa.

Tilanteiden ennakointi on tärkeää ja onkin hyvä sopia etukäteen, kuka toimii kuskina, jos muut eivät ole ajokunnossa.

5. Miksi ei voi ajaa autolla, jos on käyttänyt kannabista?

Kannabis vaikuttaa reaktiokykyyn ja havainnointiin heikentävästi ja tällöin onnettomuusriski liikenteessä kasvaa. Tarkkaavaisuuden heikkeneminen voi vähentää toiminnan ennakoitavuutta. Jos esimerkiksi unohtaa käyttää vilkkua tai ajonopeus vaihtelee suuresti, muut tielläliikkujat eivät voi ennakoida toimintaasi ja se voi johtaa vaaratilanteisiin.

6. Mitä seurauksia kannabiksen vaikutuksen alaisena ajamisesta voi olla? Onko eroa alkoholirattijuomukseen?

Päihtynyt kuljettaja voi aiheuttaa onnettomuuden, jolla voi olla vakavia seurauksia itselle tai muille.
Rangaistukset ovat osin samoja kuin alkoholin vaikutuksen alaisena ajamisesta (kts. kohta 2), lisärangaistuksena tulee huumausaineiden käyttörikos. Lisäksi kannabiksen ollessa kyseessä poliisi ohjaa kuljettajan päihdehoitoon.

Ajokielto voi vaikuttaa elämään laajasti, miten esimerkiksi kulkee töihin tai kouluun, jos on yleensä itse ajanut mopolla tai autolla. Työpaikat ja opiskelupaikat ovat myös kiinnostuneita huumeiden käytöstä, ja huumausaineiden käyttörikos voi vaikuttaa työ- tai opiskelupaikan saantiin joissain tapauksissa.

7. Saako sähköpotkulaudalla tai pyörällä ajaa humalassa?

Tämä ei ole suositeltavaa. Periaatteessa sähköpotkulaudalla tai pyörällä saa ajaa humalassa. Kuitenkin jos aiheuttaa vaaraa muille vaaraa, on tämä kiellettyä ja rangaistavaa. Rangaistusasteikko on sakosta kolmeen kuukauteen vankeutta. Tämä on hyvä huomioida, jos harkitseekin sähköpotkulautailua tai pyöräilyä humalassa.

8. Tarvitseeko sähköpotkulaudalla/pyörällä käyttää kypärää?

Kyllä tarvitsee oman turvallisuuden takia. Esimerkiksi sähköpotkulautaonnettomuuksissa on viime vuosina tapahtunut paljon päävammoja, joissa toipumisaika on pitkä. Humalassa ajaminen lisää onnettomuusriskiä.  Vaikka itse olisi taitava sähköpotkulautailija tai pyöräilijä, yllättäviä tilanteita voi sattua jokaisen kohdalle. Vanhempien on hyvä käyttää kypärää, sillä nuoremmat katsovat heistä mallia.

9. Saako sähköpotkulaudalla kuljettaa kaveria?

Ei saa, tämä on lain mukaan kiellettyä. Sähköpotkulautaa ei ole suunniteltu useammalle henkilölle ja esimerkiksi laitteen painoraja on suunniteltu yhdelle henkilölle. Laitteen jarrut eivät välttämättä toimi kunnolla, jos kyydissä on useampi henkilö.

10. Mistä tiedän, että olen ajokuntoinen bileillan jälkeisenä päivänä?

Vaikea tietää. Jos on jättänyt edellisenä iltana käyttämättä päihteitä, silloin on todennäköisesti ajokuntoinen.

Yksilölliset ominaisuudet, esim. koko, ikä, sukupuoli ja käyttötausta vaikuttavat aineiden vaikutuksiin. Myös sillä on vaikutusta, jos on ollut pidemmän aikaa käyttämättä alkoholia aiemmin tai jos on jo useamman päivän putki taustalla. Itsestä voi tuntua, että on jo selvä, mutta niin ei välttämättä ole. Tuntemuspohjaiseen arviointiin ei voi luottaa.

Jos tietää, että seuraavana aamuna tulee olla liikenteessä, kannattaa jättää päihteiden kanssa juhliminen pois ainakin edeltävänä iltana.

Tunteet & liikenne -oppitunnin apukysymykset 2. asteelle

1. Mitä on tunteet? Ovatko kaikki tunteet sallittuja?

Tunteet ovat universaaleja eli kaikilla ihmisillä on tunteita. Tunteet ovat todella tärkeitä, ne ovat viestejä meidän sisältämme. Tunteet ovat ulkopuolen ärsykkeiden herättämiä tai sisäisesti ajatusten kautta herätettyjä. Tunne voi herätä esim. siitä, että näkee kivan kaverin kadulla ja tulee hyvälle tuulelle siitä. Ajatuksissa voi esimerkiksi pohtia erilaisia uhkakuvia ja siten herättää huolen ja stressin.

Kaikki tunteet ovat tärkeitä ja ne ovat ehdottomasti sallittuja.  Kaikilla tunteilla on joku tärkeä viesti, tunteet kertovat jostain tarpeesta. Tunteita on tärkeä oppia kuuntelemaan. On tärkeää huomioida, että kaikki teot eivät ole sallittuja. Tässä on oleellista tunteen ja teon ero. Kaikki ovat vastuussa omista teoistaan ja tunnetta ei voi syyttää teon seurauksista.

2. Miten tunteet voivat vaikuttaa toimintaan liikenteessä?

Tunteiden herättelemät teot voivat näkyä liikenteessä. Esimerkiksi ärsyyntyneenä saatetaan kiilata toisen auton eteen, ajaa liian lähellä, ajaa yli nopeutta tai jollain muulla tavalla rikkoa liikenteen yhteisiä pelisääntöjä. Toisaalta on myös positiivisia tunteita, joiden seurauksena esimerkiksi tarkkaamattomuus saattaa herpaantua liikenteessä. Liikenteessä toiminta, esimerkiksi mopolla ajaminen voi myös nostaa positiivisia tunteita pintaan.

3. Mitä ovat tunnetaidot?

Tunnetaidot ovat meidän toimintaamme ohjaavia taitoja ja vuorovaikutukseen vaikuttavia taitoja, joita harjoitellaan läpi elämän. Niitä kutsutaan taidoiksi, koska ne ovat opittavissa.

4. Miksi tunteiden tunnistaminen on tärkeää?

Yksi ensimmäisiä tunnetaitoja on, että tunnistaa tunteita itsessään ja toisessa. Eli huomaa, että minulla on tunteita, havaitsee tunteiden muuttumisen ja tunnistaa mikä tunteita virittää toisin sanoen mitä tunteiden takana on. Todella tärkeä taito on antaa tunteille nimiä. Kun tunteille osaa antaa nimen, voi niitä alkaa käsittelemään.

Meillä kaikilla on tunteita. Kukaan ei voi päättää, että tänään en tunne mitään. Tunteita tulee joka tapauksessa ja ne pyrkivät vaikuttamaan toimintaamme. Kun tunnistaa tunteet, voi itse olla se, joka päättää miten haluaa toimia eikä anna tunteen päättää puolestasi.

5. Joskus saattaa purkaa omaa pahaa oloa muihin niin elämässä kuin liikenteessä? Miten voin purkaa omia tunteita rakentavammin?

Ihmisillä on sellainen ajatusvinouma, että varsinkin vieraiden ihmisten tekoja ja tunteita tulkitaan negatiivissävytteisesti. On hyvä huomata, jos tilanteessa ajattelee negatiivisesti kanssakulkijoista ja muistuttaa itseään siitä, että ei tunne heitä ja ihmisluonto ohjaa ajattelemaan heistä negatiivisemmin. Tällöin voi päättää ajatella positiivisemmin, että kaikki muutkin ovat täällä liikenteessä yrittämässä parhaansa.

Omia haastavia ja vaikeita tunteita kannattaa purkaa toiminnan kautta. Voi miettiä mikä tekeminen on ollut aikaisemmin itselle sellainen mikä on auttanut rauhoittumaan ja rauhoittamaan tunteita. Tällaisia keinoja voi olla esimerkiksi lenkille tai kävelylle lähteminen, hyvän musiikin kuuntelu, tiskaaminen, halkojen hakkaaminen, saunominen tai suihkuun meneminen. Näitä ei voi tietenkään tehdä, kun on liikenteessä. Nämä ovat kuitenkin hyviä keinoja rauhoittumiseen, jos ennen liikenteeseen lähtöä tuntuu, että tunteita tarvitsee rauhoittaa.

Tunteet tuntuvat kehossa ja niitä voi purkaa myös kehoa rauhoittamalla. Voi esimerkiksi keskittyä omiin sormiin, missä tunnen peukalon, missä etusormen jne. Hengitys on myös tehokas tapa rauhoittaa kehoa ja mieltä. Pidempi uloshengitys auttaa rauhoittumaan, voi esimerkiksi hengittää sisään laskien kolmeen ja hengittää ulos laskien viiteen.

Kaveria voi myös auttaa rauhoittumaan keskustelemalla rauhallisesti, jos hän on esimerkiksi stressaantunut. Myös itseään voi tsempata rauhoittelevaan sävyyn.

6. Mitä on stressi ja miten se voi näkyä liikenteessä?

Stressi on sellainen tunne, jota me kaikki tunnetaan. On olemassa kahdenlaista stressiä, energisoivaa stressiä ja pitkittynyttä kuormittavaa stressiä. Energisoiva stressi auttaa meitä keskittymään, antaa energiaa ja voimaa suorittaa aika haastaviakin tilanteita. Pitkittynyt kuormittava stressi syntyy, kun stressi alkaa kasautua niin ettemme pääse siinä välissä palautumaan. Tällöin pinna alkaa olla tosi kireällä, stressillä voi olla vaikutuksia uneen esimerkiksi ei nuku, uni ei meinaa tulla illalla tai aamulla heräilee liian aikaisin. Kuormittavasta stressistä pitää pyrkiä yli ja sitä pitää pyrkiä hallitsemaan.

Liikenteessä stressi voi näkyä ihmisten toiminnassa monin tavoin. Voi esimerkiksi olla niin, että joku muu asia stressaa ja sitten lähtee stressaantuneena liikenteeseen. Tällöin ei välttämättä ole yhtä tarkkaavainen kuin yleensä, voi tulla tavallista enemmän virheitä, ei välttämättä huomaa muiden tielläliikkujien tekemisiä tai saattaa itse tehdä väärän reittivalinnan. Toisaalta myös liikennetilanteet voivat aiheuttaa stressiä. Ihminen voi esimerkiksi olla ensimmäistä kertaa auton ratissa tai on liikkeellä vieraalla ajoneuvolla. Näissä tilanteissa on tärkeää miettiä miltä nyt tuntuu ja pohtia mitä nyt teen ja pystynkö jotenkin rauhoittamaan itseäni tässä tilanteessa.

7. Miten stressiä voi hallita?

Stressiä voi hallita ja ennaltaehkäistä huolehtimalla omasta arjen tasapainosta. On tärkeää huolehtia riittävästä levosta, säännöllisestä syömisestä, päivittäisestä fyysisestä liikunnasta, ja ihmissuhteista. Lisäksi on hyvä, että päivässä on jotain omaehtoista toimintaa, jolle ei ole joku muu aseta tavoitteita eli esimerkiksi harrastamista tai jotakin missä pääsee käyttämään luovuutta. Näistä tärkeistä arjen palikoista usein joku on se, josta joustamme, kun kuormitus alkaa nousta.

On hyvä oppia tunnistamaan itsestään ne omat stressin merkit, joista huomaa, että alkaa kuormittua. On myös tärkeää tunnistaa mitkä ovat ne omat keinot stressin purkamiseen arjessa.

Stressaavassa tilanteessa liikenteessä voi koittaa rauhoittua esimerkiksi keskittymällä hengitykseen, pysähtymällä hetkeksi tai hidastamalla vauhtia. Lisäksi voi puhua itselle kannustavasti ja esimerkiksi laittaa musiikkia hiljemmalle.

8. Mitä on empatia ja miten se näkyy liikenteessä?

Empatia on kykyä ymmärtää toisen tunteita ja mielialoja. Eli ensiksi täytyy osata tunnistaa toisen tunteita. Empatia on kykyä asettua toisen asemaan ja pohtia miten suhtautuisi johonkin tilanteeseen, jos olisi sama tunne tai mieliala kuin toisella henkilöllä. Empatia on tärkeä tunnetaito ja vuorovaikutuksen perusta ja pohja.

Liikenteessä voi olla vaikea tunnistaa toisten tunteita, koska emme aina esimerkiksi näe toisen ihmisen ilmeitä tai eleitä. Esimerkiksi moottoritiellä ei ole mahdollista tarkasti nähdä toisten ihmisten kasvoja ja sitä kautta tulkita tunteita. Liikenteessä ihmiset usein tulkitsevat muiden tunteita tekojen kautta, esimerkiksi jonkun ajotyylistä tehdään päätelmä, että hän on vihainen tai stressaantunut. Liikenteessä kannattaa olla empaattinen ja ajatella, että muiden käyttäytymiseen on todennäköisesti joku hyvä syy. Lähestytään muiden toimintaa siis ymmärryksen kautta. 

9. Mitä on ryhmäpaine?

Kaverit voi vaikuttaa toimintaan liikenteessä joko positiivisella tai negatiivisella tavalla. Kaverit voivat saada nuoren tekemään myös jotain mitä ei muuten tekisi. Positiivisella ryhmäpaineella voidaan esimerkiksi kannustaa kaveria hakemaan kesätyöpaikkaa, johon hän ei ajattele olevansa tarpeeksi osaava. Tai voidaan esimerkiksi painostaa kaveri laittamaan turvavyötä ennen kuin auto lähtee liikkeelle. Negatiivinen ryhmäpaine voi saada esimerkiksi ajamaan kovempaa tai jättämään pyöräilykypärän pois päästä.

Nuorelle on tärkeää mitä kaverit hänestä ajattelee. Mitä enemmän tulee kokemusta ja ikää, sitä vähemmän miettii mitä se joku toinen sinusta ajattelee.