Liikenneturvan selvitykset
Liikenneturvan selvitykset tarjoavat tutkittua tietoa eri liikenneaiheista.
Vanhempia tutkimuksia ja tiivistelmiä voi kysyä Liikenneturvan tietopalvelusta (Avautuu uuteen ikkunaan).
Suomalaisten suhtautuminen taajamanopeuksiin (2024)
Noin puolet henkilövahinkoon johtavista tieliikenneonnettomuuksista tapahtuu taajamissa. Teemaraportti taajamanopeuksista ja niihin liittyvistä asenteista antaa kuvan suomalaisten käyttäytymisestä, tiedoista, käsityksistä ja asenteista taajamanopeuksiin liittyen. Kolme neljästä suomalaisesta pitää ylinopeutta taajamassa maan tapana, mutta vain harva täysin vaarattomana.
Jalankulkijoiden tieliikennekuolemat 2003-2022 (2024)
Tilastokeskuksen tilaston mukaan jalankulkijoiden kuolemat tieliikenneonnettomuuksissa ovat vähentyneet kymmenvuotistarkastelussa 38 %. Vuosina 2003–2012 (A-kaudella) kuolleiden määrä oli 438, kun se vuosina 2013–2022 (B-kaudella) oli 271. Näyttää siltä, että jalankulkijoiden kuolemien määrän vähentymisenä näkynyt pitkäaikainen trendi olisi ainakin hidastunut ellei peräti kääntymässä kasvuun.
Poliisin ja median tieliikenneonnettomuuksista raportointi – Oikeutettuja neuvoja vai uhrin syyllistämistä? (2023)
Poliisin tiedotteet ja tiedotusvälineiden raportointi tieliikenneonnettomuuksista ovat saaneet viime vuosina lisääntynyttä huomiota sekä tutkijoilta että suurelta yleisöltä. Poliisia ja mediaa syytetään toisinaan uhrien syyllistämisestä, eli keskittymisestä uhrin käyttäytymiseen, jolloin toisen osapuolen toimet saattavat jäädä vähemmälle huomiolle. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli analysoida uhrien syyllistämisen tasoa kuudessa hypoteettisessa skenaariossa. Skenaarioissa kuvataan rikostapahtuma tai liikenneonnettomuus, sekä niihin liittyvä ennaltaehkäisevä viestintä. Uhrien syyllistämisarviot olivat alhaisia kaikissa skenaarioissa. Koulutetuimmat arvioivat uhrin syyllistämisen tason vähäisemmäksi. Pyöräilykypäräskenaariossa pyöräilyn suurempi määrä oli yhteydessä korkeammaksi koettuun uhrin syyllistämiseen. Ennaltaehkäisevä viestintä, joka on suunnattu liikenneonnettomuudessa mahdollisesti uhriksi joutuvalle, ei koeta syyllistävänä, jos viestinnässä käsitellään kaikkien osapuolten vastuuta tilanteesta.
Alle kouluikäisten lasten huoltajien näkemyksiä ja kokemuksia liikenneturvallisuudesta (2023)
Huoltajat pitävät liikennettä riskitekijänä lapsilleen, mutta onneksi he myös ymmärtävät oman merkityksensä lasten liikenneturvallisuuden edistämisessä. Moni ilmoitti ajaneensa usein väsyneenä jopa lapsen kanssa, mikä on merkittävä turvallisuusongelma. Lisäksi huoltajat kokivat vaikeuksia keskittyä ajamiseen lasten toiminnan takia. Tulosten mukaan turvalaitteita käytettiin autossa melko hyvin suositusten mukaisesti omilla lapsilla. Huoltajat toivovat saavansa tukea varhaiskasvattajilta liikennekasvatukseen. Myös verkkosivut, neuvolat ja tuttavat mainittiin tärkeinä tiedonlähteinä liikenneturvallisuudesta. Selvityksen tulokset antavat hyvää pohjaa kehittää edelleen perheille ja heidän kanssaan työskenteleville ammattilaisille suunnattuja liikennekasvatusmateriaaleja ja viestejä.
Ikääntyneiden turvallisen pyöräilyn edellytykset (2023)
Ikääntyneiden pyöräilyyn liittyy turvallisuusriskejä ja ikäryhmä erottuu myös onnettomuustilastoissa. Aktiivisena liikkumismuotona pyöräilyllä on kuitenkin paljon positiivisia vaikutuksia muun muassa terveyteen ja toimintakykyyn. Selvityksen tavoitteena on tuottaa lisää tietoa siihen, miten ikääntyneiden pyöräilyn turvallisuutta voidaan tukea. Gerontologian professori Anu Siren toteutti selvityksen kirjallisuuskatsauksena.
Liikennekasvatus on osa arkea (2022)
Liikennekasvatus on osa arkea – alle kouluikäisten lasten kanssa työskentelevien ammattilaisten näkemyksiä ja kokemuksia liikennekasvatuksesta. Ida Maasalo. Liikenneturvan selvityksiä 1/2022. (Avautuu uuteen ikkunaan)(PDF)
Selvityksessä kartoitettiin varhaiskasvatuksessa toteutettavaa liikennekasvatusta ja millaisten tekijöiden koetaan tukevan sitä. Lisäksi selvitettiin näkemyksiä yhteistyöstä huoltajien kanssa. Selvityksen pohjana on Liikenneturvan toteuttama kysely, johon vastaisi 714 alle kouluikäisten lasten kanssa työskentelevää ammattilaista. Kyselyyn vastanneista suurin osa koki liikennekasvatuksen tärkeäksi osaksi työtään. Kuitenkin vain melko harva toteutti liikennekasvatusta suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti. Lähes kaikki vastanneet kokivat liikennekasvatuksen tehokkaimmaksi, kun se tapahtuu yhteistyössä kotien kanssa. Suunnitelmallinen, johdonmukainen ja säännöllinen liikennekasvatus parantaa lasten liikenneturvallisuutta lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Tämän raportin tulosten perusteella toimipisteen johdon tuki, ja liikennekasvatuksen huomioiminen yksikön pidempiaikaisissa suunnitelmissa, ovat tärkeitä vaikuttavan liikennekasvatuksen varmistamiseksi.
Identiteetit tieliikenteessä (2021)
Tutkimus tarkastelee suomalaisten tienkäyttäjäidentiteettejä sekä identiteettien välisiä suhteita. Tutkimus perustui kyselyaineistoon, joka kerättiin keväällä 2021 edustavalta otokselta (N=1018) 15-vuotiaita ja sitä vanhempia suomalaisia. Tulosten perusteella yleisimmät tienkäyttäjäidentiteetit Suomessa ovat tällä hetkellä: henkilöautonkuljettaja (60,7 %), jalankulkija (55,8 %), henkilöauton matkustaja (31,3 %), pyöräilijä (30,6 %) ja julkisen liikenteen käyttäjä (24,1 %). Tulokset osoittavat, että saman tienkäyttäjäryhmän jäsenet nähdään usein lempeämmässä valossa kuin eri ryhmiin kuuluvat. Tienkäyttäjäidentiteetti saattaa vaikuttaa myös käyttäytymiseen liikenteessä sekä havainnoinnin että konfliktien osalta.
Maastoliikenneonnettomuudet 2014-2018 (2020)
Selvityksessä tarkastellaan tutkijalautakuntien tutkimia kuolemaan johtaneita maastoliikenneonnettomuuksia vuosina 2014-2018. Aineistona on yhteensä 56 onnettomuutta, joista moottorikelkkaonnettomuuksia on yhteensä 41 kappaletta. Liian heikoilla jäillä liikkuminen erottuu aineistosta yleisimpänä turman syynä. Ainakin joka kolmannessa selvityksessä tarkastellusta maastoliikenneonnettomuudesta kuljettaja syyllistyi rattijuopumukseen. Kaikkien onnettomuuksien osalta ei tutkinnassa saatu tietoa alkoholin osuudesta.
Ammattikuljettajien ajoterveys ja ajokunto (2020)
Selvityksessä tarkastellaan kansainvälisen ja kotimaisen kirjallisuuden pohjalta, mitä tavara‐ ja henkilöliikenteessä toimiviin kuljettajiin kohdistuvia tutkimuksia ja interventioita on tehty viime vuosina. Kirjallisuuskatsausta täydennettiin haastattelemalla henkilöitä, jotka ovat olleet tekemässä ammattiliikenteen terveyteen ja ajokuntoon kohdistuvia interventioita Suomessa.
Yleisenä havaintona oli, että tutkimukset ja interventiot ovat selkeästi painottuneet kuljettajiin ja heihin suoraan vaikuttamiseen. Menetelminä käytetään useimmiten koulutusta tai tiedottamista, elämäntapainterventioita tai teknisiä palautejärjestelmiä.
Liikenneturvan motoristikysely (2020)
Liikenneturva toteutti laajan moottoripyöräilykyselyn syksyllä 2019. Verkkokyselyssä selvitettiin moottoripyöräilijöiden näkemyksiä, kokemuksia ja mielipiteitä moottoripyöräilystä ja siihen vastasi yhteensä 4 953 henkilöä.
Automaation vaikutuksia liikenteeseen tulevaisuudessa (2019)
Kyselytutkimuksessa selvitettiin ammattikuljettajien käsityksiä liikenteen automaation vaikutuksista tulevaisuudessa. Vastaajat olivat pääosin kuorma-auton ja linja-auton kuljettajia. Heiltä kysyttiin muun muassa kokemuksista nykyisestä automaatioteknologiasta ja suhtautumisesta automaattisen auton käyttöön ammattikuljettajan työssä sekä arvioita erilaisista tulevaisuudenkuvista, mahdollisista hyödyistä ja uhkista, vastuukysymyksistä, ihmiskuljettajan korvattavuudesta ja vaikutuksista turvallisuuteen
